Yrittäjä, osaamistasi kaivataan kunnissa ja hyvinvointialueilla

Ilmoittamalla meille ehdokkuudestasi saamme tietoa yrittäjäehdokkaiden määrästä valtakunnallisesti. Ehdokkaana saat hyötytietoa kunta- ja aluevaaleista, ehdokasuutiskirjeen, pääsyn ehdokaskoulutuksiin ja paikallisyhdistyksen sekä aluejärjestön mahdolliset kampanjatoimenpiteet. Julkaisemme luvan antaneiden jäsenyrittäjien tiedot myöhemmin tällä sivulla.

Vaikuta ja lähde ehdolle

Vaaleihin pääset ilmoittautumaan seuraavista puolueiden linkeistä:

Eduskuntapuolueet

Muut puolueet

Seuraa lähetystä: Puolueiden puheenjohtajatentti 7.2.

Mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kuntavaaleissa? Paisuvatko hyvinvointialueiden menot ja jonot holtittomasti vai otetaanko yritysten osaaminen ja resurssit käyttöön?

Yrittäjien kunta- ja aluevaalitentissä 7.2. klo 14.15 kohtaavat eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Anders Adlercreutz (r.), Sari Essayah (kd.), Harry Harkimo (liik.), Antti Kaikkonen (kesk.), Minja Koskela (vas.), Antti Lindtman (sd.)., Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.) ja Sofia Virta (vihr.). Tentin juontaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Alue- ja kuntavaaliohjelmat 2025

Kuntavaaliohjelma 2025

Katso tästä Yrittäjien kuntavaaliohjelma vuoden 2025 kuntavaaleihin ja lähde yrittäjäehdokkaaksi!

>> Kuntavaaliohjelma 2025
>> Yrittäjien kaksikymmentä kärkeä kuntavaaleihin

Aluevaaliohjelma 2025

Tutustu Yrittäjien aluevaaliohjelmaan 2025 ja lähde yrittäjäehdokkaaksi aluevaaleihin.

>> Aluevaaliohjelma 2025
>> Yrittäjien kymmenen kärkeä aluevaaleihin

Yrittäjien kuntavaaliohjelma 2025: Yrittäjämyönteinen elinvoimakunta

Yrittäjämyönteisiä kuntia tehdään nyt – sote-uudistuksen jälkeen kuntien täytyy ottaa nopeasti haltuun uusi sivistys- ja elinvoimatehtävänsä. Elinvoimaiset kunnat ovat ennen kaikkea yrittäjämyönteisiä: puitteet ja palvelut yrittämiselle ovat kunnossa ja kunnat käy aktiivista keskustelua yrittäjien kanssa.

Yrittäjien kaksikymmentä kärkeä kuntavaaleihin tuleville yrittäjävaltuutetuille:

1. Kunnassa opetetaan ja harjoitellaan työelämätaitoja ja annetaan yrittäjyyskasvatusta jo varhaiskasvatuksesta lähtien.

2. Perustetaan kouluihin yrittäjyyskerhoja ja valitaan jokaiselle koululle yrittäjäkummi.

3. Opettajien yrittäjyys- ja työelämäosaamista parannetaan tiivistämällä oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä.

4. Kehitetään mahdollisuutta opiskella ammatillisten tutkintojen yrittäjyyteen liittyviä paikallisia tutkinnon osia oppisopimuskoulutuksena.

5. Kunta arvioi monipaikkatyön olot ja huolehtii hyvistä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä.

6. Kunta vaalii vetovoimaista elinympäristöä ja toimivia vapaa-ajan palveluja.

7. Kunta tarjoaa monipuolisia asumisalueiden vaihtoehtoja ja varmistaa kasvuseuduilla riittävän asuntokaavoituksen ja -tuotannon välttämällä pikkutarkkaa sääntelyä.

8. Kunta vaalii kunta- ja kaupunkikeskustojen viihtyisyyttä ja turvallisuutta yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.

9. Kunta tunnistaa kulttuurin ja liikunnan osana kunnan kasvustrategiaa.

10. Kunta näkee työperäisen maahanmuuton ja maahanmuuttajayrittäjyyden tulevaisuuden mahdollisuutena ja tukee maahanmuuttajia integroitumisessa paikalliseen yhteisöön.

11. Kunta kasvattaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten luottamusta ottamalla käyttöön digitaalisia vaikuttamisen työkaluja.

12. Kunnan koko organisaatio sitoutuu yritysvaikutusten arviointiin päätöksenteossaan.

13. Kunta minimoi rakentamiseen tarvittavien lupien määrää, vahvistaa yritysten toimintamahdollisuuksia joustavilla, ketterillä ja asiakaslähtöisillä kaavaratkaisuilla sekä lupa- ja kaavaprosessien nopeudella.

14. Kunta varmistaa kilpailukykyisen tonttitarjonnan ja käyttötarkoituksen muutokset. Kunta purkaa rakentamisen hintaan ja pk-rakentajien toimintaan vaikuttavia sääntelyjä kaavamääräyksissä, tontinluovutusehdoissa ja maankäyttösopimuksissa.

15. Kunta tarjoaa yrityspalveluita yrittäjyyden eri vaiheisiin: alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen, omistajanvaihdoksiin ja kriiseihin. Yritykset suosivat yhtiömuotoisia yrityspalveluita.

16. Uudet työllisyyspalvelut integroidaan elinvoimapalveluihin ja annetaan myös yksityisille työvoimapalvelujen tarjoajille mahdollisuus osallistua palvelun tarjontaan.

17. Kunta varmistaa, että julkiset hankintaprosessit tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kuntien pitää myös harkita, ovatko yhteishankinnat elinvoiman rakentamista.

18. Kuntien avoin ostolaskudata lisää läpinäkyvyyttä ja kertoo, mihin verovaroja käytetään.

19. Kunta järjestää markkinavuoropuheluita ja jakaa kilpailutukset osiin siten, että myös mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua niihin.

20. Yritysmyönteinen kunta tekee aktiivista yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa ja tuottaa itse ainoastaan välttämättömät palvelut. Kunta purkaa sidosyksikkörakenteita sellaisilla sektoreilla, joissa on tarjolla toimivia yksityisiä palveluita.

Yrittäjien kymmenen kärkeä aluevaaleihin 2025

1. Hyvinvointialue pitää huolta kestävästä julkisesta taloudesta
ja on vastuussa verovarojen tehokkaasta käytöstä.

2. Hyvinvointialueet selvittävät oman palvelutuotantonsa
kustannukset valtiovarainministeriön yksikkökustannuslaskentahankkeen edellyttämällä tavalla.

3. Hyvinvointialue vastaa ensisijaisesti palveluiden järjestämisestä –
palvelut tuottavat ne, joka tuottavat ne laadukkaimmin ja kustannustehokkaimmin.

4. Toimitaan yhteistyössä yritysten kanssa. Kutsutaan yritykset
mukaan suunnittelemaan palveluita ja palvelutuotantoa alueelle
perustettavaan yhteistyöfoorumiin.

5. Hyvinvointialueet lisäävät innovaatioyhteistyötä koulutus- ja
tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten kanssa uusien sosiaalija terveydenhuollon ratkaisujen kehittämiseksi.

6. Otetaan käyttöön monituottajamalli, jossa palveluja tuottavat
julkisen sektorin ohella yksityiset yritykset ostopalveluilla tai
palveluseteleillä.

7. Panostetaan ehkäiseviin palveluihin. Tämä vähentää kalliimpien
hoitomuotojen tarvetta ja lisää vaikuttavuutta.

8. Otetaan käyttöön palvelusetelit, ja niiden arvot määritellään
oman tuotannon kustannuksia vastaavaksi, ja niiden arvot
tarkistetaan vuosittain.

9. Järjestetään markkinavuoropuheluita ja jaetaan kilpailutukset
osiin siten, että myös mikro-, pk-yritykset voivat osallistua niihin.

10. Hankitaan palvelut markkinoilta ja pidättäydytään perustamasta
omia in-house-yhtiöitä. Niitä voidaan perustaa vain, kun vastaavaa palvelua ei ole hankittavissa markkinoilta.

Företagarnas tyngdpunkter i välfärdsområdesvalet och kommunalvalet 2025

Hela byn fostrar till företagande och entreprenörskap

1. Kommunen lär ut och övar arbetslivsfärdigheter i skolorna och erbjuder företagarutbildning redan inom småbarnspedagogiken.

2. Företagarklubbar inrättas i skolorna och en företagarmentor väljs för varje skola.

3. Lärarnas entreprenörskaps- och arbetslivskunskaper utvecklas genom ett närmare samarbete mellan utbildningsinstitutionerna och företagen.

4. Kommunen utvecklar möjligheten att studera lokala examensdelar relaterade till företagande inom yrkesexamina som lärlingsutbildning.

Arbetsplatser och möjligheter belägna på trivsamma och livskraftiga orter attraherar kompetenta personer

5. Kommunen bedömer förutsättningarna för distansarbete och säkerställer goda transport- och kommunikationsförbindelser.

6. Kommunen skapar en tilltalande boendemiljö och attraktiva fritidstjänster.

7. Kommunen erbjuder ett mångsidigt utbud av bostadsområden och säkerställer en tillräcklig bostadsutveckling och bostadsproduktion i tillväxtområden genom att undvika en alltför detaljerad reglering.

8. Kommunen främjar trivseln och säkerheten i kommun- och stadskärnor i samarbete med lokala företagare.

9. Kommunen identifierar kultur och idrott som en del av kommunens tillväxtstrategi.

10. Kommunen ser arbetskraftsinvandring och invandrarföretagande som en möjlighet för framtiden. Kommunen jobbar för god integration i lokalsamhället.

11. Kommunen ökar transparensen i sitt beslutsfattande och medborgarnas förtroende genom att ta i bruk digitala påverkningsverktyg.

Företagsvänligheten är närvarande i kommunens alla beslut

12. Alla i kommunens organisation förbinder sig att bedöma företagskonsekvenser i sitt beslutsfattande.

13. Kommunen minimerar antalet tillstånd som krävs för byggande, stärker företagens verksamhetsmöjligheter genom flexibla, smidiga och kundorienterade planlösningar och effektiverar tillstånds- och planeringsprocesserna.

14. Kommunen säkerställer ett konkurrenskraftigt utbud av tomter och smidiga ändringar av tomternas användningsändamål. Kommunen avvecklar regleringar som påverkar små och medelstora byggföretags kostnader och verksamhetsförutsättningar i planbestämmelser, tomtöverlåtelsevillkor och markanvändningsavtal.

Företagstjänster är kommunal basservice

15. Kommunen erbjuder företagstjänster för företagandets olika skeden: start, tillväxt, internationalisering, ägarskiften och kriser. Företagen föredrar företagstjänster i bolagsform.

16. De nya sysselsättningstjänsterna integreras i livskraftstjänsterna och även privata arbetskraftstjänsteleverantörer ges möjlighet att delta i tjänsteutbudet.

Rättvis och öppen konkurrens ökar kommunens skatteintäkter

17. Kommunen säkerställer att offentliga upphandlingsprocesser stöder lokalt entreprenörskap. Kommunen bör också överväga om gemensamma upphandlingar skapar livskraft.

18. Kommunen ska ha öppna data över inköpsfakturor för att öka transparensen och visa hur skattemedel används.

19. Kommunen ordnar marknadsdialoger och delar upphandlingarna i delkontrakt så att även mikroföretag, små och medelstora företag kan delta.

20. En företagsvänlig kommun samarbetar aktivt med lokala företagare och producerar endast nödvändiga tjänster själv. Kommunen avvecklar anknutna enheter inom sektorer där det finns fungerande privata tjänster att tillgå. Anknutna enheter är bolag som ägs av kommuner och välfärdsområden och som kan tillhandahålla tjänster till ägarna utan konkurrensutsättning.

Ekonomi

1. Välfärdsområdet ansvarar för en hållbar offentlig ekonomi och en effektiv användning av skattemedel.

2. Välfärdsområdena utreder kostnaderna för sin egen serviceproduktion enligt Finansministeriets utvecklingsprojekt för enhetskostnader.

3. Välfärdsområdet ansvarar i första hand för produktion av tjänster – tjänsterna framställs av de som producerar dem på det mest kvalitativa och kostnadseffektiva sättet.

Livskraft

4. Samarbete med företag är självklart. Bjud in företag att delta i planeringen av tjänster och serviceproduktion i de samarbetsforum som skapas i området.

5. Välfärdsområdena ska expandera innovationssamarbetet. Tillsammans med utbildnings- och forskningsorganisationer och små och medelstora företag utvecklas nya lösningar inom social- och hälsovården.

Tillgång till tjänster

6. Introducera en modell där tjänster tillhandahålls både av den offentliga sektorn och privata företag genom köpta tjänster eller servicesedlar.

7. Satsa på förebyggande tjänster. Detta minskar behovet av dyra vårdformer, ökar effektiviteten och inte minst välmåendet.

Servicesedlar

8. Inför servicesedlar och fastställ deras värde så de motsvarar kostnaderna för egen produktion. Justera dessa värden årligen.

Upphandlingar

9. Ordna marknadsdialoger och dela upphandlingarna i delkontrakt så att även mikroföretag, små och medelstora företag kan delta.

10. Upphandla tjänster på marknaden och avstå från att inrätta egna inhouse-bolag. De ska etableras endast då det inte finns likvärdiga tjänster tillgängliga på marknaden.

Hyödynnä kampanjamateriaaleja

Alueellisten ja paikallisten yrittäjäyhdistyksien somekuvat alue- ja kuntavaaleista:

Koulutukset ehdokkaille

Osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostiin.

Kuntavaalikoulutukset

Aluevaalikoulutukset

  • Hyvinvointialueen ABC 4.2. klo 8-9
  • Hyvinvointialue pintaa syvemmältä 4.2. klo 17-18

Yrittäjyyden puolesta

Suomen Yrittäjät tekee valtakunnallista, alueellista ja paikallista vaikuttamista pk-yrittäjien puolesta.

Tutustu Yrittäjiin