Mitäs jos ajateltais toisin? Äänestä yrittäjää
Kunnat ja alueet tarvitsevat nyt päättäjiä, jotka näkevät mahdollisuuksia siellä, missä on haasteita. Yrittäjät ovat tottuneet luomaan kasvua ja kehittämään palveluita olosuhteista riippumatta. Yrittäjät näkevät muutoksessa mahdollisuuden, ongelmassa ratkaisun. Koska yrittäjä ajattelee toisin.
Miksi valtuustoihin tarvitaan toisinajattelijoita:
- Toisinajattelija näkee kunnan ja hyvinvointialueen mahdollisuudet ja kääntää ne yhteiseksi menestykseksi.
- Toisinajattelija tekee enemmän vähemmällä. Yrittäjät tietävät, miten rajallisilla resursseilla saavutetaan parempia tuloksia.
- Toisinajattelija ei pysähdy esteisiin, vaan etsii uusia tapoja päästä tavoitteisiin. Aina tämä ei suinkaan tarkoita läpi harmaan kiven -mentaliteettia, joskus sen harmaan kiven voi ihan vain kiertää ja jatkaa matkaa.
- Toisinajattelija kantaa vastuun päätöksistään. Vastuu työntekijöistä, asiakkaista ja yhteisöstä on yrittäjälle arkipäivää.
Ajatellaanko Suomea uusiksi? Äänestä alue- ja kuntavaaleissa yrittäjää!
#toisinajattelija #aluejakuntavaalit2025 #suomenyrittajat
Tee testi! Onko sinulla kykyä ajatella toisin?
Kuvittele itsesi kunnan- tai aluevaltuuston kokouspöydän ääreen: päättäjänä olet vastuussa suurista linjoista, rohkeista visioista ja arjen sujuvuudesta. Onko sinulla taitoa tasapainoilla kuntalaisten tarpeiden, budjetin ja innovaatioiden välillä?
Tämä testi paljastaa, olisiko sinussa ainesta vastuulliseksi päättäjäksi – vai oletko enemmän villien ideoiden visionääri?
Yrittäjä ja ehdolla vaaleissa?
Ilmoita meille ehdokkuudestasi ja saat näkyvyyttä sekä hyötytietoa kunta- ja aluevaaleista, ehdokasuutiskirjeen, pääsyn ehdokaskoulutuksiin ja paikallisyhdistyksen sekä aluejärjestön mahdolliset kampanjatoimenpiteet.
Kerro ylpeästi muille olevasi yrittäjäehdokas
Näytä olevasi ylpeästi yrittäjätaustainen ehdokas ja lataa itsellesi yrittäjäehdokkuudestasi kertova somekuva!
Kerro äänestäjille yrittäjätaustasi tuovan sinulle kykyä ajatella toisin, luoda uusia innovaatiota, ymmärtää taloutta ja rohkeutta hylätä pölyttyneet käytännöt. Yrittäjät näkevät mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät vain esteitä.
Tallenna haluamasi kuva sen alla olevasta Lataa-painikkeesta. Saat lisättyä kuvaan mukaan oman kuvasi ja ehdokasnumerosi esimerkiksi Photoshopilla tai maksuttoman Canva-kuvanmuokkausohjelman avulla. Voit myös halutessasi lisätä kuvaan oman puolueesi logon.
Ehdokasmerkit Yrittäjien jäsenille
Yrittäjien jäsen! Lataa nyt itsellesi Yrittäjien ehdokasmerkki ja kerro ylpeänä olevasi ehdolla alue- ja kuntavaaleissa. Voit ladata merkin itsellesi alta Lataa tästä -painikkeen avulla ja käyttää sitä ehdokassivullasi verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Painotasoiset merkit ovat myös käytettävissäsi.
Osallistu kunta- ja aluevaalitapahtumiin
Tutustu aluejärjestöjen ja toimialajärjestöjen alue- ja kuntavaalitapahtumiin ympäri Suomen ja tule mukaan!
- 3.3.2025 klo 18:00-21:00, Kerava: Vaalipaneeli, Keravan Yrittäjät.
- 6.3.2025 klo 09:00-12:30, Lempäälä: Yrittäjien aluevaalikiertue, Pirkanmaan Yrittäjät.
- 11.3.2025 klo 08:30-09:30, Vaasa: Yrittäjien vaalitentti, Vaasan Yrittäjät – Vasa Företagare rf.
- 11.3.2025 klo 16:30-19:00, Oulu: Aluevaaliehdokkaiden koulutus, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.
- 11.3.2025 klo 17:00-19:00, Seinäjoki: Yrittäjien kevätriihi – Avoin paneelikeskustelu, Seinäjoen Yrittäjät.
- 12.3.2025 klo 15:00-19:30, Pyhäjärvi: Pyhäjärvi-seminaari, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.
- 13.3.2025 klo 14:00-15:30, Helsinki: Helsingin Yrittäjien kuntavaalitentti, Helsingin Yrittäjät.
- 13.3.2025 klo 16:30-19:00, Oulu: Kuntavaaliehdokkaiden koulutus, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.
- 13.3.2025 klo 17:00-19:00, Pori: Mitä jokaisen päättäjän tulee tietää hankinnoista? -info kunta- ja aluevaaliehdokkaille, Satakunnan Yrittäjät.
- 18.3.2025 klo 09:00-12:00, Kuopio, verkko: Savon Suunta – Mitäs jos ajateltais toisin?, Savon Yrittäjät.
- 18.3.2025 klo 15:00-20:30, Oulu: Elinvoiman menestystekijät, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.
- 18.3.2025 klo 17:00-19:00, Pori: Kuntavaali-info puolueiden ehdokkaille, Satakunnan Yrittäjät.
- 20.3.2025 klo 15:00-20:00, Savonlinna: Elinvoiman menestystekijät, Etelä-Savon Yrittäjät.
- 20.3.2025 klo 17:00-19:00, Pori: Aluevaali-info puolueiden ehdokkaille, Satakunnan Yrittäjät.
- 20.3.2025 klo 18:00, Janakkala: Kuntavaalien vaalipaneeli, Janakkalan Yrittäjät.
- 24.3.2025 klo 14:00-16:30, Jyväskylä: Vaalikahvit, Keski-Suomen Yrittäjät.
- 25.3.2025 klo 18:00-19:30, Laitila: Laitilan kuntavaalipaneeli, Laitilan Yrittäjät.
- 26.3.2025 klo 14:00-16:00, Helsinki: Pormestaripaneeli, Erikoiskaupan liitto ETU ry.
- 27.3.2025 klo 18:00-19:30, Pori: Vaalikeskustelutilaisuus: Hyvinvointia ja elinvoimaa Satakuntaan!, Satakunnan Yrittäjät.
- 28.3.2025 klo 15:00-16:15, Turku, verkko: Kohti aitoa kumppanuutta – Yrittäjien aluevaalikeskustelu, Varsinais-Suomen Yrittäjät.
- 2.4.2025 klo 18:00-20:00, Hämeenlinna: Hyvinvointialue – hyvinvoiva tulevaisuus? -aluevaalipaneeli, Hämeen Yrittäjät.
- 3.4.2025 klo 17:30-20:30, Lahti: Elinkeinoelämän kunta- ja aluevaalipaneeli, Päijät-Hämeen Yrittäjät.
Katso tallenne: Puolueiden puheenjohtajatentti
Mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kuntavaaleissa? Paisuvatko hyvinvointialueiden menot ja jonot holtittomasti vai otetaanko yritysten osaaminen ja resurssit käyttöön?
Katso tallenne Yrittäjien kunta- ja aluevaalitentistä 7.2. klo 14.15, jossa kohtasivat eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Anders Adlercreutz (r.), Sari Essayah (kd.), Harry Harkimo (liik.), Antti Kaikkonen (kesk.), Minja Koskela (vas.), Antti Lindtman (sd.)., Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.) ja Sofia Virta (vihr.). Tentin juonsi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Alue- ja kuntavaaliohjelmat 2025
Kuntavaaliohjelma 2025
Katso tästä Yrittäjien kuntavaaliohjelma vuoden 2025 kuntavaaleihin ja lähde yrittäjäehdokkaaksi!
Yrittäjien 20 kärkeä kuntavaaleihin
Aluevaaliohjelma 2025
Tutustu Yrittäjien aluevaaliohjelmaan 2025 ja lähde yrittäjäehdokkaaksi aluevaaleihin.
Yrittäjien 10 kärkeä aluevaaleihin
Yrittäjien 20 kärkeä kuntavaaleihin
Yrittäjämyönteisiä kuntia tehdään nyt – sote-uudistuksen jälkeen kuntien täytyy ottaa nopeasti haltuun uusi sivistys- ja elinvoimatehtävänsä. Elinvoimaiset kunnat ovat ennen kaikkea yrittäjämyönteisiä: puitteet ja palvelut yrittämiselle ovat kunnossa ja kunnat käy aktiivista keskustelua yrittäjien kanssa.
Yrittäjien kaksikymmentä kärkeä kuntavaaleihin tuleville yrittäjävaltuutetuille:
1. Kunnassa opetetaan ja harjoitellaan työelämätaitoja ja annetaan yrittäjyyskasvatusta jo varhaiskasvatuksesta lähtien.
2. Perustetaan kouluihin yrittäjyyskerhoja ja valitaan jokaiselle koululle yrittäjäkummi.
3. Opettajien yrittäjyys- ja työelämäosaamista parannetaan tiivistämällä oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä.
4. Kehitetään mahdollisuutta opiskella ammatillisten tutkintojen yrittäjyyteen liittyviä paikallisia tutkinnon osia oppisopimuskoulutuksena.
5. Kunta arvioi monipaikkatyön olot ja huolehtii hyvistä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä.
6. Kunta vaalii vetovoimaista elinympäristöä ja toimivia vapaa-ajan palveluja.
7. Kunta tarjoaa monipuolisia asumisalueiden vaihtoehtoja ja varmistaa kasvuseuduilla riittävän asuntokaavoituksen ja -tuotannon välttämällä pikkutarkkaa sääntelyä.
8. Kunta vaalii kunta- ja kaupunkikeskustojen viihtyisyyttä ja turvallisuutta yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.
9. Kunta tunnistaa kulttuurin ja liikunnan osana kunnan kasvustrategiaa.
10. Kunta näkee työperäisen maahanmuuton ja maahanmuuttajayrittäjyyden tulevaisuuden mahdollisuutena ja tukee maahanmuuttajia integroitumisessa paikalliseen yhteisöön.
11. Kunta kasvattaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten luottamusta ottamalla käyttöön digitaalisia vaikuttamisen työkaluja.
12. Kunnan koko organisaatio sitoutuu yritysvaikutusten arviointiin päätöksenteossaan.
13. Kunta minimoi rakentamiseen tarvittavien lupien määrää, vahvistaa yritysten toimintamahdollisuuksia joustavilla, ketterillä ja asiakaslähtöisillä kaavaratkaisuilla sekä lupa- ja kaavaprosessien nopeudella.
14. Kunta varmistaa kilpailukykyisen tonttitarjonnan ja käyttötarkoituksen muutokset. Kunta purkaa rakentamisen hintaan ja pk-rakentajien toimintaan vaikuttavia sääntelyjä kaavamääräyksissä, tontinluovutusehdoissa ja maankäyttösopimuksissa.
15. Kunta tarjoaa yrityspalveluita yrittäjyyden eri vaiheisiin: alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen, omistajanvaihdoksiin ja kriiseihin. Yritykset suosivat yhtiömuotoisia yrityspalveluita.
16. Uudet työllisyyspalvelut integroidaan elinvoimapalveluihin ja annetaan myös yksityisille työvoimapalvelujen tarjoajille mahdollisuus osallistua palvelun tarjontaan.
17. Kunta varmistaa, että julkiset hankintaprosessit tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kuntien pitää myös harkita, ovatko yhteishankinnat elinvoiman rakentamista.
18. Kuntien avoin ostolaskudata lisää läpinäkyvyyttä ja kertoo, mihin verovaroja käytetään.
19. Kunta järjestää markkinavuoropuheluita ja jakaa kilpailutukset osiin siten, että myös mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua niihin.
20. Yritysmyönteinen kunta tekee aktiivista yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa ja tuottaa itse ainoastaan välttämättömät palvelut. Kunta purkaa sidosyksikkörakenteita sellaisilla sektoreilla, joissa on tarjolla toimivia yksityisiä palveluita.
Yrittäjien 10 kärkeä aluevaaleihin 2025
1. Hyvinvointialue pitää huolta kestävästä julkisesta taloudesta
ja on vastuussa verovarojen tehokkaasta käytöstä.
2. Hyvinvointialueet selvittävät oman palvelutuotantonsa
kustannukset valtiovarainministeriön yksikkökustannuslaskentahankkeen edellyttämällä tavalla.
3. Hyvinvointialue vastaa ensisijaisesti palveluiden järjestämisestä –
palvelut tuottavat ne, joka tuottavat ne laadukkaimmin ja kustannustehokkaimmin.
4. Toimitaan yhteistyössä yritysten kanssa. Kutsutaan yritykset
mukaan suunnittelemaan palveluita ja palvelutuotantoa alueelle
perustettavaan yhteistyöfoorumiin.
5. Hyvinvointialueet lisäävät innovaatioyhteistyötä koulutus- ja
tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten kanssa uusien sosiaalija terveydenhuollon ratkaisujen kehittämiseksi.
6. Otetaan käyttöön monituottajamalli, jossa palveluja tuottavat
julkisen sektorin ohella yksityiset yritykset ostopalveluilla tai
palveluseteleillä.
7. Panostetaan ehkäiseviin palveluihin. Tämä vähentää kalliimpien
hoitomuotojen tarvetta ja lisää vaikuttavuutta.
8. Otetaan käyttöön palvelusetelit, ja niiden arvot määritellään
oman tuotannon kustannuksia vastaavaksi, ja niiden arvot
tarkistetaan vuosittain.
9. Järjestetään markkinavuoropuheluita ja jaetaan kilpailutukset
osiin siten, että myös mikro-, pk-yritykset voivat osallistua niihin.
10. Hankitaan palvelut markkinoilta ja pidättäydytään perustamasta
omia in-house-yhtiöitä. Niitä voidaan perustaa vain, kun vastaavaa palvelua ei ole hankittavissa markkinoilta.
Företagarnas tyngdpunkter i välfärdsområdesvalet och kommunalvalet 2025
Hela byn fostrar till företagande och entreprenörskap
1. Kommunen lär ut och övar arbetslivsfärdigheter i skolorna och erbjuder företagarutbildning redan inom småbarnspedagogiken.
2. Företagarklubbar inrättas i skolorna och en företagarmentor väljs för varje skola.
3. Lärarnas entreprenörskaps- och arbetslivskunskaper utvecklas genom ett närmare samarbete mellan utbildningsinstitutionerna och företagen.
4. Kommunen utvecklar möjligheten att studera lokala examensdelar relaterade till företagande inom yrkesexamina som lärlingsutbildning.
Arbetsplatser och möjligheter belägna på trivsamma och livskraftiga orter attraherar kompetenta personer
5. Kommunen bedömer förutsättningarna för distansarbete och säkerställer goda transport- och kommunikationsförbindelser.
6. Kommunen skapar en tilltalande boendemiljö och attraktiva fritidstjänster.
7. Kommunen erbjuder ett mångsidigt utbud av bostadsområden och säkerställer en tillräcklig bostadsutveckling och bostadsproduktion i tillväxtområden genom att undvika en alltför detaljerad reglering.
8. Kommunen främjar trivseln och säkerheten i kommun- och stadskärnor i samarbete med lokala företagare.
9. Kommunen identifierar kultur och idrott som en del av kommunens tillväxtstrategi.
10. Kommunen ser arbetskraftsinvandring och invandrarföretagande som en möjlighet för framtiden. Kommunen jobbar för god integration i lokalsamhället.
11. Kommunen ökar transparensen i sitt beslutsfattande och medborgarnas förtroende genom att ta i bruk digitala påverkningsverktyg.
Företagsvänligheten är närvarande i kommunens alla beslut
12. Alla i kommunens organisation förbinder sig att bedöma företagskonsekvenser i sitt beslutsfattande.
13. Kommunen minimerar antalet tillstånd som krävs för byggande, stärker företagens verksamhetsmöjligheter genom flexibla, smidiga och kundorienterade planlösningar och effektiverar tillstånds- och planeringsprocesserna.
14. Kommunen säkerställer ett konkurrenskraftigt utbud av tomter och smidiga ändringar av tomternas användningsändamål. Kommunen avvecklar regleringar som påverkar små och medelstora byggföretags kostnader och verksamhetsförutsättningar i planbestämmelser, tomtöverlåtelsevillkor och markanvändningsavtal.
Företagstjänster är kommunal basservice
15. Kommunen erbjuder företagstjänster för företagandets olika skeden: start, tillväxt, internationalisering, ägarskiften och kriser. Företagen föredrar företagstjänster i bolagsform.
16. De nya sysselsättningstjänsterna integreras i livskraftstjänsterna och även privata arbetskraftstjänsteleverantörer ges möjlighet att delta i tjänsteutbudet.
Rättvis och öppen konkurrens ökar kommunens skatteintäkter
17. Kommunen säkerställer att offentliga upphandlingsprocesser stöder lokalt entreprenörskap. Kommunen bör också överväga om gemensamma upphandlingar skapar livskraft.
18. Kommunen ska ha öppna data över inköpsfakturor för att öka transparensen och visa hur skattemedel används.
19. Kommunen ordnar marknadsdialoger och delar upphandlingarna i delkontrakt så att även mikroföretag, små och medelstora företag kan delta.
20. En företagsvänlig kommun samarbetar aktivt med lokala företagare och producerar endast nödvändiga tjänster själv. Kommunen avvecklar anknutna enheter inom sektorer där det finns fungerande privata tjänster att tillgå. Anknutna enheter är bolag som ägs av kommuner och välfärdsområden och som kan tillhandahålla tjänster till ägarna utan konkurrensutsättning.
Ekonomi
1. Välfärdsområdet ansvarar för en hållbar offentlig ekonomi och en effektiv användning av skattemedel.
2. Välfärdsområdena utreder kostnaderna för sin egen serviceproduktion enligt Finansministeriets utvecklingsprojekt för enhetskostnader.
3. Välfärdsområdet ansvarar i första hand för produktion av tjänster – tjänsterna framställs av de som producerar dem på det mest kvalitativa och kostnadseffektiva sättet.
Livskraft
4. Samarbete med företag är självklart. Bjud in företag att delta i planeringen av tjänster och serviceproduktion i de samarbetsforum som skapas i området.
5. Välfärdsområdena ska expandera innovationssamarbetet. Tillsammans med utbildnings- och forskningsorganisationer och små och medelstora företag utvecklas nya lösningar inom social- och hälsovården.
Tillgång till tjänster
6. Introducera en modell där tjänster tillhandahålls både av den offentliga sektorn och privata företag genom köpta tjänster eller servicesedlar.
7. Satsa på förebyggande tjänster. Detta minskar behovet av dyra vårdformer, ökar effektiviteten och inte minst välmåendet.
Servicesedlar
8. Inför servicesedlar och fastställ deras värde så de motsvarar kostnaderna för egen produktion. Justera dessa värden årligen.
Upphandlingar
9. Ordna marknadsdialoger och dela upphandlingarna i delkontrakt så att även mikroföretag, små och medelstora företag kan delta.
10. Upphandla tjänster på marknaden och avstå från att inrätta egna inhouse-bolag. De ska etableras endast då det inte finns likvärdiga tjänster tillgängliga på marknaden.
County and municipal election priorities
It takes a village to raise a business
1. The municipality teaches and trains employable skills and educate about entrepreneurship from as early as nursery school.
2. Start entrepreneurship clubs in schools and nominate a buddy entrepreneur for each school.
3. Improve teachers’ knowledge of entrepreneurial and employable skills through closer cooperation between schools and businesses.
4. Improve opportunities for completing local entrepreneurship modules of vocational degrees as apprenticeships.
Work follows skilled people and great places to live
5. The municipality evaluates the conditions for multi-location work and ensures good transport and data links.
6. The municipality provides a vibrant living environment and quality leisure services.
7. The municipality offers a broad range of housing options. By avoiding unnecessary red tape, it ensures that enough land is zoned for housing and business in growth areas.
8. The municipality works with local business owners to ensure town centres are pleasant and safe.
9. The municipality recognizes that culture and sport are part of its growth strategy.
10. The municipality sees labour migration and migrant entrepreneurship as a future opportunity and supports immigrants in their integration into the local community.
11. The municipality makes its decision making more transparent and increases residents’ trust by launching digital democracy tools.
In all the decisions it makes, the municipality is pro-business
12. The entire municipal organization commits to business impact assessments when making decisions.
13. The municipality minimizes the number of permits needed for building. It strengthens businesses’ opportunities through flexible, agile and customer-centric zoning solutions and fast permit and zoning processes.
14. The municipality provides a competitive supply of plots and rezoning possibilities. The municipality cuts regulation affecting building costs and small and medium-sized builders’ business in its zoning regulations, plot transfer terms and land use contracts.
Services for businesses are core municipal services
15. The municipality provides services throughout businesses’ life cycle: start-up, growth, international expansion, ownership changes and crises. Businesses prefer business services provided by dedicated incorporated companies.
16. Integrate the new employment services into vibrancy services and allow private employment service providers the chance to offer their services.
Fair and open competition increases the municipality’s tax income
17. The municipality ensures that public tender processes support local enterprise. The municipalities should also consider whether joint procurements make the municipality more vibrant.
18. Open municipal purchase data increase transparency and show how tax money is spent.
19. The municipality arranges market dialogue and divides competitive public tendering into lots to allow micro-enterprises and SMEs to submit bids.
20. A pro-business municipality cooperates actively with local business owners and only provides essential services itself. The municipality dissolves in-house companies in sectors where functioning options are available in the private market.
Finances
1. The well-being service county ensures sustainable public finances and is responsible for effective spending of tax.
2. The well-being service counties establish their service provision costs in the manner required by the finance ministry’s unity cost calculation project.
3. The well-being service county is primarily responsible for providing services – services are provided by organizations that can do so to the highest quality and cost-effectiveness.
Vibrancy
4. The counties will work together with businesses. Invite businesses to design services and service provision in a new county collaboration forum.
5. The well-being service counties increase innovation collaboration with educational and research institutes and SMEs to develop new social service and healthcare solutions.
Service availability
6. Launch a multi-provider model in which private companies provide services along the public sector, either on commissions or through vouchers.
7. Invest in preventative services. This reduces the need for more expensive care and increases efficacy.
Vouchers
8. Start using vouchers, the value of which is defined to match the county’s cost of delivering the services, and review their values annually.
Procurements
9. Arrange market dialogue and divide competitive public tendering into lots to allow micro-enterprises and SMEs to submit bids.
10. Procure services on the market and refrain from establishing in-house companies. They should only be established when the service in question is unobtainable on the market.
Koulutukset ehdokkaille
Pysy kuulolla – Yrittäjien ehdokaskoulutuksien tallenteet ovat tulossa!
Hyödynnä kampanjamateriaaleja
Alueellisten ja paikallisten yrittäjäyhdistyksien somekuvat alue- ja kuntavaaleista: