Kasvua yritysostoilla – rohkeita ratkaisuja ja kulukuureja pesulabisneksessä
Minna-Liisa Vesanen, entinen Nokian insinööri, on löytänyt uuden urapolun pesulayrittäjänä, hankkimalla ja kehittämällä kaksi pesulaliiketoimintaa, joista uusin on Pirkanmaan ensimmäinen otsonipesula. Hän on mestarillisesti yhdistänyt kykynsä tunnistaa
liiketoimintamahdollisuuksia, kuunnella intuitiotaan ja edetä määrätietoisesti kohti tavoitteitaan. Hänen strategiansa osoittaa, kuinka rohkeat yritysostot yhdistettynä jatkuvaan parannukseen ja markkinamahdollisuuksien hyödyntämiseen voivat merkittävästi kasvattaa liiketoimintaa.
Nokian jälkihuurut
Minna-Liisa Vesanen oli lähtenyt Nokialta 2010-luvun alussa, jolloin työmarkkinat olivat täynnä Nokian entisiä johtajia. Ajellessaan kerran miehensä kanssa Tesomalla, hän valitti
työnhakuvaikeuksistaan. Ohittaessaan Pesukarhut-nimisen pesulan miehensä sanoi, että:
“Ainahan voit perustaa vaikka pesulan.”
Vuoden 2014 taitteessa Vesanen meni käymään Lielahden Pesulassa, jonka palveluita oli
käyttänyt vuosia. “Juteltiin tutun yrittäjän kanssa kuulumisia. Nihkeilin jälleen työtilannettani. Hän sanoi, että no, osta pesula. Minä siihen, että okei.”
Vesanen on sittemmin useissa tilaisuuksissa kertonut tarinaansa Nokian insinööristä
pyykkäriksi. “Korostan aina, että elämän tarjoilemat tilaisuudet näyttäytyvät erilaisina kuin miten olet ne speksannut. Sun täytyy olla aktiivinen ja saatavilla oikeissa ympäristöissä, ja kun tilaisuus tulee, sä nappaat heti kiinni.”
Startup-ajattelu ei koskaan sytyttänyt Vesasta. Hän koki yrityksen käynnistämisvaiheen
epävarmaksi ja ankean hitaaksi. Kuitenkin hän tunnisti omaavansa vahvan operatiivisen kyvyn ja rationaalisuuden. Luettuaan lehtijutun entisestä Nokian kollegastaan, joka oli ostanut konepajan, hän oivalsi, että yrittäjyys oli hänelle ilman muuta oikea vaihtoehto, mutta hänen pitäisi ostaa toimiva yritys, jota ryhtyisi pyörittämään.
“Siitä tuli heti varma olo, sen mä kyllä hanskaan.”
Jokainen haastattelu on mahdollisuus – ja samalla kuskataan pyykkejä
“Osaan tehdä katelaskelmia ja ajatella kustannuspuolen niin, että homma saadaan toimimaan. On aivan jäätävää, miten moni pienyrittäjä ei ymmärrä katelaskelmista mitään!” Vesanen lataa.Pesulassa on tarkasti laskettu ja optimoitu kateprosentit. Vesanen tietää esimerkiksi täsmälleen vedenkulutuksen koneellista pyykkiä kohti ja sen, että tasopesuissa on paras kate.
Päivittäiseen toimintaan syntyy kuin itsestään kaikenlaista ylimääräistä rönsyä, jota pitää
aktiivisesti karsia. Pitää aina miettiä, mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Vesanen ei
esimerkiksi ylläpidä asiakasrekisteriä; siitä ei ole lisäarvoa, ja samalla vältetään
GDPR-säädösten aiheuttamat haasteet.
Markkinoinnin suhteen Vesanen luottaa orgaaniseen Google-näkyvyyteen, joka on hänen
mukaansa erinomainen, kiitos monien haastattelujen. Hän on saanut julkisuutta ainutlaatuisen uramuutoksensa ansiosta ja on esiintynyt useissa medioissa, mikä on parantanut hänen yrityksensä näkyvyyttä. Lisäksi useita yritysasiakkaita on tullut hänen Nokia-kontaktiverkostonsa kautta. Tämänkin artikkelin haastattelun aikana Vesanen kuskasi samalla asiakkaiden pyykkejä. Optimoinnin hän kyllä hallitsee!
Saisinko tulla kylään pesulaan, ilman pyykkiä?
“Et usko, kuinka monta ihmistä siellä Lielahden Pesulan yläkerrassa on käynyt. Tullut
kaffepullan kanssa juttelemaan. Pidettiin terapiaistuntoja, kun ihmisiä otti päähän se työnhaku. Yksi vanhan PC-Suite tiimin kaveri toi mulle pyykkipoikia. Se oli liikuttavaa. Mun yllättävä uramuutos kiinnosti hirveän monia.”
Kerran Vesanen sai puhelun Vantaalta eräältä rouvalta, joka kysyi, voisiko he tulla pesulaan
vierailulle ilman pyykkiä. Selvisi, että rouva ja hänen ystävänsä tekivät vuosittain
kulttuurikierrosta Tampereella, ja he olivat päättäneet lisätä Lielahden pesulan kierrokseensa Helsingin Sanomissa olleen mukavan artikkelin johdosta. “Kun ne tuli, ne sanoi, että ei voi olla totta, me ollaan täällä, tämä on meidän pääkohde!”
Alkuvuodesta vietettiin Vesasen kymmenvuotista yrittäjäjuhlaa Lielahden pesulan puikoissa ja toukokuun lopussa tulee Mattopesu Ekossakin kaksi vuotta täyteen.
Toinen pesula korjasi tilaongelman
Kun toiminta lähti kunnolla käyntiin, Vesanen ei pian pystynyt enää itse pesemään kaikkia
mattoja, joten hän käytti alihankkijana toista pesulaa. Kun tämän pesulan kanssa yhteistyö
päättyi, hän otti yhteyttä Sariin Mattopesu Eko:ssa ja he sopivat yhteistyöstä. Ajan myötä, kun Vesanen vei mattoja pesulaan, hän ja Sari tutustuivat toisiinsa paremmin.
Jossain vaiheessa Sari mainitsi, ettei kykenisi pian enää jatkamaan ja kehotti Vesasta ostamaan pesulan. Vesanen vastasi naureskellen, että hänellä oli jo pesula.
“Mutta sitten mä menin sinne Yrityskummi-klinikalle!” hän puuskahtaa. Lielahden Pesula sijaitsi hallissa, joka oli määrä purkaa asuintalojen tieltä, joten muutto oli pian
edessä. Lielahden alue kasvoi ja jokainen kivijalkatila oli jo täynnä, eikä pesulan sijoittaminen toiseen kerrokseen ollut vaihtoehto.
Vesanen tunsi olevansa jumissa tilaongelman kanssa ja kriiseili yrittäjyyttään muutenkin.
Ystävänsä Eeva, joka oli yrityskummi, ehdotti käyntiä klinikalla. Siellä Vesanen kertoi avoimesti Lielahden Pesulan tilanteesta ja mainitsi myös Sarin tarjouksesta ostaa toisen pesula.
“Siellä klinikalla yksi nainen katsoi mua ja sanoi, että eikö toi sun toimitilaongelma oikeastaan ratkea sillä, että sä ostat sen toisen pesulan?”
Hän voisi pitää pelkän vastaanottopisteen Lielahdessa, kuten monet muut vastaavat yritykset tekivät. Tämä oivallus syntyi, kun hän avasi suunsa ja muut yrittäjät näkivät ratkaisun selvemmin.
Kun Vesanen sitten innostui ideasta ja harkitsi yrityslainan ottamista, hän kohtasi korkeat korot ja lyhyen maksuajan, mikä sai hänet turhautumaan. Jälleen yrityskummilla oli ehdotus, hän voisi kysyä Sarilta mahdollisuudesta maksaa osamaksulla. Tämä ajatus ei ollut tullut Vesanen mieleen. Yrityskummit auttoivat Vesanen myös löytämään verojuristin kauppakirjojen laadintaan ja tilitoimiston. Vesanen kiittää vuolaasti Yrityskummeja saamastaan avusta ja neuvoista.
Nopeita liikkeitä
Toisen pesulan ostettuaan Vesasen tilaongelma helpottui. Nyt hänen tarvitsisi löytää vain
pienempi, vastaanottopisteenä toimiva tila.
“Minä yritän aina liikkua kohti semmoista olotilaa, missä voisi olla mahdollisuuksia. Sitten niitä sattumia tulee. Korona teki musta kuskin, ajoin jatkuvasti ja yhtenä päivänä katsoin, että miten tuolla tutussa 24h pesulassa on valot pois päältä. Vedin uparit, ajoin pihaan, katsoin näyteikkunoista, että tämähän on vedetty luille tämä paikka. Olin jo aavistellut, että ne lähtee, koska itsepalvelupesulan bisnesidea on se, että sinne heitetään pyykit pesuun ja mennään ruokakauppaan ja palatessa otetaan ne mukaan. Eihän semmoinen onnistunut koronan aikaan.”
Todettuaan paikan autioksi, Vesanen päätti toimia nopeasti. Hän otti siinä paikassa yhteyttä omistajaan ja ilmoitti haluavansa vuokrata tilan. Omistaja oli hämmästynyt Vesasen nopeasta päätöksestä, eihän tämä ollut edes nähnyt tilaa. “Vuokranantaja on jälkeenpäin nauranut, että tulisipa kaikki vuokralaiset yhtä helposti!”
Nyt Vesasella oli kaksi pesulaa: Mattopesu Eko Tesoman takana ja Lielahden Pesula, joka
sijaitsi teknisesti ottaen Lielahden vieressä, Pispalassa. Nimeä ei toki voinut vaihtaa, hän oli
brändännyt Lielahden Pesulan nimeä kymmenen vuotta ja se oli vahvasti yhdistetty hänen
persoonaansa. Ystävänsä Marjaanan ehdotuksesta he päättivät teettää ”I❤️Lielahden Pesula” -t-paitoja.
Vesanen aluksi epäili, että kuka nyt haluaisi ostaa pesulan t-paitoja, mutta nyt hän on
myynyt jo kolmekymmentä paitaa. Jopa hänen poikansa bändin rumpali käyttää paitaa keikoilla, siis aika kova brändi!
Vuoden motto on kulukuuri
Joka vuosi Vesanen asettaa itselleen ja yritykselleen lyhyen motto-tavoitteen, joka kiteytyy
yhteen tai kahteen sanaan. Tämän vuoden motto on ”kulukuuri”. Aikaisemmin hänellä on ollutmottoja, kuten ”mummon miltsi”, joka tarkoitti tavoitetta saavuttaa 167 000 euroa myyntiä – vanhan ajan miljoona markkaa. Nämä mottotavoitteet ovat toteutuneet, ja Vesanen uskoo niiden voimaan. Yksinkertaiset iskulauseet auttavat hänen mielestään jalkauttamaan yrityksen tavoitteet ja strategian kaikille työntekijöille, jotka myös muistavat ne arjessa.
“Työntekijät tietävät kyllä moton, ne sanoo, että meillä on tämä kulukuuri, mutta saippua on loppu.”
Pari vuotta yrittäjänä oltuaan Vesanen tajusi, että hänen olisi aina pitänyt olla yrittäjä. Pyykkärit mielletään usein taloudellisesti heikommassa asemassa oleviksi, mutta hän ei ole koskaan hyväksynyt sitä näkemystä. Alusta alkaen hän päätti, että hänen yrityksensä tulee tuottaa yhtä hyvä toimeentulo kuin mitä hän ansaitsi aikaisemmin Nokialla, vaikka yrityksessä ei ollutkaan optioita tai bonuksia. Tavoitteena oli, että kuukausiansio alkaa kuutosella.
Vesanen huomauttaa, että monet pienyrittäjät eivät arvosta omaa työtään tarpeeksi ja tyytyvät liian pieneen korvaukseen. He eivät uskalla nostaa hintojaan, vaikka raaka-aineiden ja sähkön hinnat nousevat.
Siihen Vesanen tuumaa: “Minä nostan seuraavana päivänä.”
Global Business Challenge toi uutta näkemystä
Vesasen tytär Saana, joka opiskelee yrittäjyyttä proakatemiassa, sanoi äidilleen, että tämän
pitäisi osallistua Global Business Challenge -kilpailuun. Vesanen sai opiskelijaryhmän
pohtimaan ja ratkaisemaan pesulan kohtaamia haasteita. Osallistujat olivat ympäri maailmaa, ja Vesanen kehotti heitä tutustumaan paikallisiin pesuloihin. Seuraavalla tapaamiskerralla brittiläinen opiskelija kertoi otsonipesusta, joka herätti Vesasen mielenkiinnon.
Otsonipesussa pyykit pestään 20 asteessa ja pesu kestää vain 15 minuuttia. Otsonointilaite
ottaa ilman suoraan pesulan huoneilmasta, ja otsonointilamppu muuttaa sen otsoniksi, joka johdetaan pesuveteen. Menetelmä vähentää pesuaikaa puoleen, kuluttaa 60% vähemmän vettä ja 30% vähemmän sähköä. Otsonipesu desinfioi tekstiilit kemiallisesti, jättäen ne raikkaiksi kuin ukkoskuuron jälkeen. Tämä tuntui erityisen hyödylliseltä vanhusten palvelutalojen pyykkien kanssa, jotka voivat haista voimakkaasti. Tämän innovaation myötä Pirkanmaalle saatiin ensimmäinen otsonipesula.
Vesanen on havainnut, että vaikka otsonipesu on tehokas, ihmisillä voi olla epäilyksiä sen
puhdistustehosta matalassa lämpötilassa. Menetelmän käyttöönotto on ollut opetusprosessi niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin, mutta Vesanen uskoo, että sen tarjoamat säästöt ja ympäristöhyödyt tekevät siitä vielä merkittävän kilpailuedun pesulalle.
Kasvu jatkuu
Kerran Vesanen oli lukenut artikkelin, joka kysyi oliko yrityksen strategia selvästi kommunikoitu henkilökunnalle. Hän päätti testata asian ja pyysi työntekijäänsä Juhaa kiteyttämään Lielahden Pesulan strategian. Juha vastasi: ”Pyykit tänne ja rahat mulle.” Vesanen oli vakuuttunut, hänen tiiminsä ymmärsi selvästi, mikä oli heidän työnsä tarkoitus.
Kulukuurista huolimatta Vesasen vuoden suunnitelmaan kuului kymmenen prosentin kasvu. Pesulalla oli ollut jo kuuden vuoden ajan asiakkaana yksi vanhustenkoti, jota he olivat palvelleet suurella sydämellä. Vesanen uskoi siihen, että hyvällä palvelulla voi saavuttaa suosituksia, jotka tuovat uusia asiakkaita.
Asetettuaan kasvutavoitteen tammikuussa, helmikuussa hän sai puhelun uudesta
vanhustenkodista, joka halusi aloittaa yhteistyön kuultuaan tyytyväisen asiakkaan suosituksista. Kymmenen prosentin kasvu oli siten hoidossa.
“Muistan kun yrittäjyyden alussa annoin haastattelun, jossa kysyttiin jatkotavoitteita, ja sanoin silloin, että paketti on kasassa, yksi pesula riittää. Pidetään siitä hyvää huolta ja katsotaan, jos vaikka tytär jatkaa sitten. Jos jotain olen yrittäjänä oppinut, niin sen, että mitään periaatteita ei kannata pultata liian tiukkaan kiinni. Aina voi käydä niin, että tulee yhtäkkiä se tilaisuus, johon pitää tarttua, vaikka kuinka olisi ajatellut, että en mä nyt osta toista – tai kolmatta – pesulaa.”
Artikkelin on kirjoittanut Sanna Seiko Salo Pirkanmaan Yrittäjien tilauksesta.