Omistajanvaihdos kuin suora latu ilman havuja

Lake Inari Mobile Cabins, revontulimatkailuun erikoistunut yritys, joka tarjoaa asiakkailleen ainutlaatuisen mahdollisuuden yöpyä liikuteltavissa mökeissä Inarijärven jäällä, siirtyi uusien omistajien käsiin. Vuonna 2012 perustetun yrityksen perustaja, Esko Aarnio, on luovuttanut ohjat uudelle tiimille, joka jatkaa Lapin lumoavan yötaivaan alla tarjottavien elämysten tarjoamista.

Kaiken takana on hiihto ja yrittäjän ydin Esko Aarnio toteaa, että seuraava idea saa tulla, mutta sillä ei ole kiirettä. Hän kertoo odotellessaan opiskelevansa rakennusrestaurointia eli vanhojen rakennusten korjausta, mikä on hänestä mukavaa: “Ehkä tältä alalta löytyy uusi innostus yrittäjyyteen. Vaikea kyllä kuvitella, että palaisin palkkatyöhön.”

Jo opiskeluaikanaan Aarnio innostui vapaahiihdosta, hän kävi usein Alpeilla nauttimassa puuterilumista. Opiskelut veivät hänet myös Itävaltaan, missä hiihtoharrastus syveni entisestään, samalla hän tottui olemaan paljon ulkona ja viilettämään vuorilla. Päätös muutosta Lappiin syntyi kaipuusta erämaahan. Vuonna 2005 Aarnio ja hänen vaimonsa muuttivat Inariin, jossa pitkät talvet, mahdollisuus hiihtämiseen ja ystävälliset ihmiset tekivät elämästä mielekästä.

Aarniolla oli yritys, joka tarjosi husky- ja hevoselämyksiä. Iltaisin hän johdatti asiakkaita
hiihtämään Inarijärven jäällä, nauttien yön hiljaisuudesta ja revontulista. Kylmyys ja tuuli
saivat Aarnion kuitenkin pohtimaan mukavampaa tapaa nauttia revontulista, joten hän
alkoi rakentaa itselleen lämmitettävää ‘kömmänää’. Projektin edetessä hänelle heräsi
ajatus muokata koppia asiakaskäyttöön sopivaksi. Kun idea osoittautui menestykseksi,
hän osti maata ja rakensi basecampin, johon kuului huoltorakennuksia ja muita tiloja.

Erityisosaamista ja erikoistilanteita
Yrityksen alku oli hienoa aikaa, Aarnio touhusi ja rakensi innokkaasti ja huomasi, että
idea alkoi toimia. Kahdeksan aikaan illalla hän vei mökit järvelle, ja usein siihen aikaan
revontulet ilmestyivät tanssimaan taivaalle. “Ne oli hienoja hetkiä, kun sai kokemuksen
asiakkaille onnistumaan.”

Turvallisuus on Aarnion mukaan kaikkein tärkeintä, pitää tietää minkä vahvuiselle jäälle
uskaltaa aloittaa sesongin ja mihin aikaan vuodesta. Aarnio korostaa myös jään laadun
tarkkailua, sen pitää olla teräsjäätä eikä kuplajäätä, johon on sekoittunut lunta. Välillä turistit silti pelkäsivät, että jää pettää. Erityisesti kovemmilla pakkasilla jää elää. Varsinkin kun mökkejä vedettiin jäälle ja syntyi paine, seurauksena oli valtava pamahdus, kun jää halkesi. Se on kuitenkin täysin vaaratonta.

Aarnio muisteli yhtä hauskaa tapausta. Australialainen äiti ja teini-ikäinen poika eivät
aluksi meinanneet ollenkaan tulla järvelle, vaan sanoivat, että he jäävät rantaan eikä
mökkiä tarvitse siirtää. Lopulta he päättivät kuitenkin rohkaistua, ja Aarnio veti mökin
jäälle.

Aamukahdeksalta Aarnio tuli hakemaan mökkiä ja huomasi, että sisällä vielä nukuttiin.
Kun hän kytki mökin kelkkaan ja alkoi hinaamaan sitä, mökki heilahti hieman. Aarnio
hinasi mökkiä kuulosuojaimet päässä, kun hän havahtui huutoon. Kääntyessään
katsomaan hän näki kaksi ihmistä juoksemassa mökin perässä alusvaatteisillaan.
Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, että kyseessä oli kiero australialainen huumori.
Aamupalalla äiti kertoi säikähtäneensä, että mökki uppoaa järveen, ja sännännyt siksi
poikansa kanssa pihalle.

Myynti mielessä
Yritys vaati sitoutumista 24/7 neljän kuukauden ajan vuodessa. Se alkoi väsyttää.
Aarnio päätti etsiä yritykselleen seuraajan. Ajatus myynnistä heräsi jo ennen koronaa,
aikana, jolloin liiketoiminta kukoisti ja aasialaiset turistit virtasivat sisään. Koronakevät
sujui yllättävän hyvin, ja sulut astuivat voimaan vasta kun sesonki oli päättynyt.
Koronatalvi oli sen sijaan täysin nolla.

Aarnio oli alusta asti ajatellut yritystään projektina: hän kehittäisi sen, rakentaisi sen ja
lopulta myisi pois. Ja niin hän myös teki. Kaikki alkoi päätöksestä. Hän ei asettanut
yritystä julkiseen myyntiin, vaan alkoi etsiä paikallista seuraajaa. Hän oli itse joutunut
opettelemaan paljon uutta – moottorikelkkailua, suurten rekien käsittelyä ja muuta. Ketä
tahansa ei voitu ottaa pyörittämään mökkikylää pohjoisessa, vaan henkilön piti osata
nämä taidot, hallita tekniset seikat ja ymmärtää asiakaspalvelua.

Lopulta Aarnio löysi sopivan henkilön, kalastusoppaan, jonka energia ja intohimo
vastasivat yrityksen tarpeita. Jatkajalla oli kyky ja visio kehittää toimintaa eteenpäin,
erityisesti kalastuksen saralla. Aarniolle oli tärkeää, että uusi omistaja veisi yritystä
omaan suuntaansa, eikä pelkästään jatkaisi sitä, mitä hän oli aloittanut.

Revontulia ei saa kuukausimaksulla
Revontulet eivät ole kuin Netflix, josta saa takuuvarmasti sisältöä joka päivä.
Aurinkoaktiivisuus vaikuttaa siihen, miten revontulia näkyy. Aarnio ei ole huomannut
ilmastonmuutoksella olevan suoraa vaikutusta revontulien määrään, mutta mainitsee
pilvisyyden lisääntyneen, mikä puolestaan vaikuttaa niiden näkyvyyteen: “Inarijärvellä
ne useimmiten kuitenkin näkyvät. Siellä on ympärillä vaaroja ja tuntureita, jotka
hajottavat pilvet, kun ne tulevat järvelle.”

Aarnio tosin pohti myös kuinka päästä pilvien yläpuolelle. Kuumailmapallo olisi ollut
täydellinen ratkaisu; vallitseva tuulensuunta olisi lennättänyt pallon Inarista
Sevettijärvelle päin, jonne olisi ollut kätevä laskeutua. Mutta pimeällä lentäminen ei ollut
laillisesti mahdollista. Lentokone puolestaan on harvojen herkkua. Tarina kertoo
japanilaisesta herrasmiehestä, joka oli vuokrannut Finnairilta kokonaisen
matkustajakoneen nähdäkseen revontulet pilvien yllä.

Aarnion mielestä palvelun ydin oli kuitenkin yksinolo rauhallisessa paikassa. Hänen
mielestään revontulia ei tarvitse väkisin metsästää; pelkkä luonnossa oleminen riittää.
Ja jos onni suosii, voi nähdä taivaan tanssivan.
“Pohdimme uuden omistajan kanssa liiketoimintaa monelta kantilta. Mikä
kokemuksessa on asiakkaalle tärkeää. Se vähentää yrittäjänkin stressiä, jos hänen
palvelunsa ei keskity ainoastaan lupaukseen nähdä revontulet.”

Omistajanvaihdos-strategia
Koko prosessi myyntipäätöksestä kauppakirjojen kirjoittamiseen vei pari vuotta. Aarnio
ei käyttänyt yritysvälittäjän palveluita, mutta hänen apunaan oli kokenut vanhempi
ystävä, joka auttoi laskemaan yrityksen arvon.

Aarnio kuvailee, että yrityksen arvo oli periaatteessa asiakaspalautteissa: ”Yrityksen
arvo lasketaan kirjanpidosta, taseesta ja myynnin tuloksista. Arvioimme myös
asiakaskontakteja. Liiketoiminnan menestykseen vaikutti suoraan asiakkaiden
tyytyväisyys. Myynti tapahtui täysin verkossa. Tyytyväiset asiakkaat kirjoittivat
palautetta, ja tulevat asiakkaat lukivat nämä arviot päätellen niistä palvelun laadun.
Hyvä palaute ruokki lisää asiakasvirtaa ja liiketoiminta pyöri periaatteessa itsestään
kunhan teki työnsä hyvin.”

Yrityksen ostoon voi tällä hetkellä olla vaikea saada lainaa. Hekin päätyivät
osamaksusopimukseen, jossa ostaja ostaa osakkeita yrityksen tuottamalla
tulorahoituksella ja maksaa lisäksi korkoa. Kun rahoitusvaihtoehtoja harkittiin, Aarnio
ehdotti tällaista järjestelyä, joka sopi molemmille osapuolille. Lopulliseen myyntisummaan päädyttiin ajatuksella, jossa firma olisi mahdollista maksaa
viidessä vuodessa, samalla kun yrittäjä maksaa itselleen palkan.

Siirtymäaika
“Kaupat tehtiin reilu vuosi sitten”, Aarnio kertoo. Viimeisen vuoden aikana hän on
auttanut uutta omistajaa lähinnä pienissä teknisissä asioissa, antamalla neuvoja, jos
jotakin on tarvinnut korjata.

Aarniot muuttivat kauppojen jälkeen Pirkanmaalle. Etäisyyden vuoksi kaikki keskustelut
on käyty puhelimitse, ja kaikki ongelmat on saatu ratkaistua. Se, että uusi omistaja oli jo
vuoden ajan, yhden sesongin, työskennellyt yrityksessä ennen kauppoja, auttoi
valmistelussa.
“Meni kaikkien kannalta just niin kuin piti. Lisäksi uusi yrittäjä on saanut hyvän alun”,
Aarnio toteaa tyytyväisenä. Sesonki on mennyt odotusten mukaisesti, ja alueella on
ollut merkittävä kasvu, samankaltainen kuin ennen koronaa. Aasialaiset turistit eivät ole
vielä palanneet, mutta eurooppalaisia ja amerikkalaisia matkailijoita on saapunut.
Turismin elpyminen alueella ollut huojentavaa ja positiivista sekä yrittäjälle, että koko
alueelle.

Vinkkejä yrityksen myyntiä suunnitteleville
“Se on ihan totta, mitä monet sanovat, yritys kannattaa pitää koko ajan myyntikunnossa”, Aarnio toteaa.

On olennaista puhdistaa yritys turhista omaisuuksista ja sivujuonteista, jotka eivät
suoraan liity ydinliiketoimintaan, sillä ne voivat haitata myyntiprosessia. Yksinkertainen
ja läpinäkyvä yritysrakenne auttaa potentiaalista ostajaa näkemään, että yrityksessä ei
ole vilppiä tai piilotettua riskiä.

Aarnio mainitsee myös, että monesti yrityksen perustajat voivat olla kiintyneitä
yritykseensä ja pyytävät siksi ylihintaa. Kuitenkin hinta määräytyy pitkälti kirjanpidon
perusteella, eikä sentimentaalisuutta voi veloittaa ostajalta. Fyysisen omaisuudenkaan
varaan ei kannata laskea, mikäli se on käytettyä, sen arvo on melko pieni.

Kaikista tärkeintä Aarnion mukaan on löytää hyvä ostaja yritykselle. Jos yrityksen on
itse rakentanut alusta asti, on mukava myydä se jollekulle, joka jatkaa sen toimintaa
arvokkaalla tavalla. Jos yritys pilkotaan tai sitä hoidetaan huonosti, myyjälle voi jäädä
paha mieli. Onnistunut kapulan vaihto voi olla tärkeämpää kuin rahallinen voitto.
Vaikka yrityskaupat ovat takanapäin ja Lappi on jäänyt muistoihin, Aarnion into
hiihtämiseen ei laannu. Kevään viimeiset, otolliset hiihtokelit houkuttelevat häntä vielä
ladulle.
”Umpihankihiihto on edelleen lempipuuhaani,” Aarnio kertoo. ”Se on kustannustehokas
harrastus ja varusteet on mukavammat kuin vapaahiihdossa. Olipa sää kylmä tai
sohjoinen, umpihankihiihdossa on aina oma viehätyksensä.”

Umpihankihiihdon ja yrittäjyyden välillä voi nähdä yhtäläisyyksiä: kummassakaan ei ole
valmiiksi tallattuja polkuja seurattavana. Umpihankihiihdossa hiihtäjän täytyy itse raivata
reittinsä lumen seassa, samalla tavoin kuin yrittäjän on navigoitava markkinoilla, usein
ilman ennalta määrättyä suuntaa tai mallia. Molemmissa menestyminen edellyttää
sisukkuutta ja kykyä jatkaa eteenpäin, vaikka kohtaisikin esteitä tai haasteita.

Kirjoittaja: Sanna Seiko Salo