Kestävyysraportointi koskee yhä useampaa yritystä

Apua valmistautumiseen on saatavilla sekä Yrittäjien vastuullisuuskoulutuksista että eri rahoituslähteistä

Joko sinun yritykseltäsi on tiedusteltu hiilijalanjälkeä tai ilmastonmuutokseen varautumissuunnitelmaa? Entä kyselevätkö asiakkaasi käyttämiesi raaka-aineiden tuotannon työoloista tai jätemateriaalien loppusijoituksesta?

Vastuullisuusasioiden huomioimisen merkitys yritystoiminnalle on kasvanut viime vuosina sekä asiakkaiden vaatimusten että sääntelyn kiristymisen myötä. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) vaatii suurilta pörssiyhtiöiltä kattavan raportoinnin kestävyysseikoista jo vuoden 2024 osalta, ja velvollisuus laajenee yli 250 henkeä työllistäviin ja/tai liikevaihdoltaan yli 40 miljoonan tai taseeltaan yli 20 miljoonan kokoluokan yrityksiin jo seuraavana vuonna. Pk- ja mikroyritysten osalta sääntelyn aikataulu on vielä avoin, mutta arvoketjuissa raportointivaateet valuvat alihankkijoille jo nyt isompien yritysten pakollisen raportoinnin yhteydessä. Tuore jokihelmisimpukoihin liittynyt ympäristökatastrofi ei ainakaan vähennä suuryritysten halua perata alihankkijoidensa toimintaprosesseja.

Kestävyysraportointidirektiivin toteutukseen on laadittu yhtenäiset standardit EU-tasolla (ESRS). Ne koostuvat sekä pakollisista että yrityskohtaisista elementeistä, jotka karsitaan ns. kaksoisolennaisuusanalyysin avulla. Jokaisen kestävyysseikan (esim. ilmastonmuutos) kohdalla tarkastellaan, onko yrityksen toiminnalla siihen olennaista vaikutusta, tai onko kestävyysseikalla puolestaan taloudellista vaikutusta yrityksen toimintaan. Kaikki vähintään toisesta näkökulmasta olennaiset vaikutukset raportoidaan, ja asiaan erityisen pätevyyden hankkineet tilintarkastajat auditoivat raportin. Pk- ja mikroyrityksille on parhaillaan kehitteillä yksinkertaistetut vapaaehtoiset standardit (VSME) tukemaan raportointia.

Vastuullisuusraportointi on ajankohtaista etenkin yrityksille, jotka tekevät suoraa kansainvälistä kauppaa tai ovat osa kansainvälisiä arvoketjuja. Kestävyysraportointidirektiivin lisäksi myös muu sääntely kuten uudistunut EU:n yritysvastuulaki velvoittavat vastuullisuusasioihin paneutumiseen. Apua asiaan perehtymiseen on nyt saatavilla Pohjois-Karjalan Yrittäjien Vastuu kannattaa -hankkeen kautta. Syksyn aikana järjestetään työpajoja ja koulutuksia mm. vastuullisesta yritystoiminnasta, vastuullisuusviestinnästä sekä kiertotaloudesta, ja käytössä on myös Suomen Yrittäjien laadukas verkkokurssikokonaisuus. Koulutukset ja verkkokurssin suoritettuaan saa palkinnoksi Vastuu kannattaa -osaamismerkin osoittamaan kerrytettyä vastuullisuusosaamista.

Rahoittajat arvioivat entistä kattavammin yritysten vastuullisuutta

Vastuullisuus on iso teema myös rahoitusjärjestelyissä ja rahoittajien luottopäätösprosesseissa. Nykyisin niin suuryritysten kuin pk-yritystenkin rahoitushankkeita arvioidaan rahoituslaitoksissa ja sijoittajien pöydissä myös ympäristön, sosiaalisten ja hyvään hallintotapaan liittyvien näkökohtien osalta. Esimerkiksi Finnverassa on otettu myös pk-yritysten rahoituspäätösten tueksi Suomen Asiakastiedon tuottamat vastuullisuusraportit.

Nämä Suomen Asiakastiedon ESG-raportit kokoavat julkisista ja yksityisistä tietolähteistä yritysten vastuullisuuteen liittyviä tietoja, kuten tietoja luvista, sertifikaateista, rikkeistä ja tuomioista. Rahoittajien tavoitteena on auttaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti ja varmistaa rahoituksen kohdentuminen vastuullisesti toimiville yrityksille.

Rahoituksen hintakin kytketään entistä useammin vastuullisuuden kehitykseen ja rahoitusalalle on syntynyt runsaasti uusia kestäviä rahoitustuotteita. Monilla pankeilla on valikoimissaan ns. vihreitä lainoja ja kestävyyskriteerilainoja, joissa lainan marginaali voi vaihdella sen mukaan, kuinka hyvin yritys saavuttaa kestävyystavoitteensa. Tällainen kestävyyskriteereihin perustuva laina edellyttää yritykseltä vuosittaista raportointia, joista saadaan selville vuosittaiset toteumat sovituissa mittareissa. Näin pankki voi seurata asiakkaansa edistymistä kestävyystavoitteissaan ja arvioida oman vihreän rahoituksensa vaikuttavuutta. Regulaatio ja keskuspankkien vaatimukset edellyttävät pankeiltakin aiempaa tarkempaa raportointia ja siksi pankit edellyttävät sitä myös asiakkailtaan.

Myös Finnvera on viime vuonna käynnistänyt suorien Ilmasto- ja ympäristölainojen myöntämisen, jotka toteutetaan yhteistyössä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa. Näitä lainoja on mahdollista myöntää suhteellisen edullisin ehdoin InvestEU -takauksen ansiosta. Ilmasto- ja ympäristölainat ovat tarkoitettu suomalaisille yrityksille, jotka edistävät esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttöä, energiatehokkuutta, ympäristön kannalta kestävien materiaalien käyttöä, tai siirtymistä kiertotalouteen tai vähäpäästöiseen talouteen.

Vastuullisuuteen liittyvät kiristyneet vaatimukset kannattaa kuitenkin nähdä myös mahdollisuutena suomalaisissa yrityksissä. Jos vastuullisuusasiat ovat meillä kunnossa, niin se tuo kilpailuetua ja on mahdollistamassa pääsyä maailmallakin sellaisiin arvoketjuihin ja alihankintaverkostoihin, joihin yrityksellä ei ehkä aiemmin ole ollut pääsyä. Vastuullisuusraportointiin ja sen läpinäkyvyyteen panostaminen parantaa yrityksen asemia myös rahoittajien silmissä.

Teksti: Helena Puhakka-Tarvainen ja Hanna Koponen

Lietsu Palvelut Oy toimii kouluttajana syksyn 2024 Vastuullinen yritystoiminta -työpajoissa.