Kiertotalouden liiketoiminta-
mahdollisuudet tunnistettiin
Yritysten Ilmastotreffeillä Joensuussa
Tekoäly voi korvata monet sellaiset työt, joita nyt tekevät ihmiset.
Maailma on suuremmassa muutoksessa kuin uskomme. Kyse on ehkä aikamme suurimmasta rakennemuutoksesta: lineaaritalouden purkutalkoista. Muutostarve on selvä, sillä vain 8 prosenttia käyttöön otetusta materiaalista pysyy kierrossa.
Ilmastotreffeillä keskustelut yritysten kanssa antoivat selvän viestin: moni tunnistaa kilpailuedun, joka syntyy liiketoiminnan kytkeytymisestä kiertotalouteen. Mikä olisikaan parempi kilpailuetu kuin irrottaa materiaalivirrat neitseellisistä raaka-aineista? Tulevaisuudessa neitseellisten raaka-aineiden hinta tulee nousemaan. Kustannusten noustessa kasvaa myös kiertotalouden kannattavuus, ja samalla syntyy suojaa maailman muutosta vastaan.
Kiertotalous pitää nähdä laajasti. Ajatukset harhautuvat helposti “kierrätystalouteen”, jonka keskiössä on syntyvä jäte. Laajasti nähty kiertotalous avaa markkinan, joka syntyy tuotteiden elinkaaren pidentämisestä, komponenttien uudelleenkäytöstä tai vaikkapa omien tuotteiden second hand -markkinan haltuunotosta.
Kiertotaloudella on myönteisiä talousvaikutuksia. Professori Ali Harlin laski, että uudistunut tekstiiliteollisuus toisi Suomeen jopa 1,2 miljardin euron investoinnit. Englannissa kasvanut second hand -kauppa toi yhdessä vuodessa 49 000 työpaikkaa lisää. Kiertotalouden myötä oikaistuu usein myös Suomen kauppatase, sillä tuonti vähenee ja kiertotalouden arvonlisä jää palkkoina, voittoina ja veroina Suomen talouteen. Ja mikä parasta: kiertotalouden arvonlisä jää paikallistalouteen, mistä syntyy Itä-Suomen elinvoimalle historiallinen mahdollisuus.
Kiertotalouteen kytkeytymiseen ei ole yksittäistä kikkaa tai temppua, vaan kyse on kymmenistä, jopa sadoista pienistä muutoksista, joiden yhteenlaskettu vaikutus kääntää liiketoimintamallin suunnan kiertoradalle. On vaikeaa keksiä, miksi kiertotalous kannattaisi sivuuttaa tulevaisuutta pohtiessa. Liiketoimintamallin jättäminen lineaaritalouteen on todennäköisesti huono päätös, koska tulevaisuudessa meillä on vain yksi talous – kiertotalous.
—————————-
Kirjoittanut:
Timo Huhtamäki
EU:n ilmastolähettiläs
