Lähivuosina sanomme heipat perinteisille dieselbusseille
Harkitsetko sähköhenkilöauton sijaan sähköllä toimivan bussin ostamista? Logiikka on sama: alkuinvestointi kirpaisee, mutta käyttökulut tuovat säästöä, sanoo kohta satavuotiaan kuljetusliikkeen kehitysjohtaja.
Historiassa hiiltä, puuta ja dieseliä. Nyt biodieseliä ja sähköä. Jatkossa yhä useammin bio- tai maakaasua sähkön rinnalle.
Linja-autoliikenteen voimanlähteet elävät yhteiskunnan muutosten mukana. Esimerkiksi sotien aikaan puulla ja hiilellä suomalaisia busseja liikuttaneet häkäpöntöt tuntuvat kaukaisilta 2020-luvulla, kun sähkö- ja kaasubussit valtaavat markkinoita.
Joensuulaisen Savo-Karjalan Linjan Niko Hietala peilaa alan kehitystä asiakaspalautteita käsittelemällä ja suunnittelemalla tulevaisuutta.
—Toivottavasti lentävillä linja-autoilla, Hietala naurahtaa vastauksena kysymykseen, miten suomalainen bussiliikenne hoidetaan 2040-luvulla.
Mitä, hä? Onko tämäkin vastuullisuutta?
Yhtiön kehitysjohtajana Hietalan pöydällä ovat myös vastuullisuuskysymykset.
Hän on hakenut osaamista aiheeseen muun muassa Pohjois-Karjalan Yrittäjien vastuullisuushankkeen koulutuksista.
—Toiminnassamme on paljon meille itsellemme itsestään selviä asioita, mutta emme ole osanneet kytkeä niitä vastuullisuuteen. Koulutus antoi todella hyvät välineet asiasta viestimiseen, ja nyt teemme esimerkiksi oman vastuullisuusraportin tilinpäätökseemme.
Yksi ”itsestäänselvyyksistä” on, että arjen peruspalikat ovat työyhteisössä kunnossa.
Kun kuljettajat sota-aikaan lisäsivät häkäpönttöihin polttoainetta, välillä paloivat hiukset ja kulmakarvat. Syntyi jopa häkämyrkytystilanteita.
Se, mikä aiemmin nähtiin työn väistämättömänä riskinä, on nyt vastuullisuuden ydintä.
Työntekijöiden hyvinvoinnista ei voi tinkiä, Hietala sanoo.
—Jos kuljettajia ei ole, ei ole liiketoimintaakaan. Esimerkiksi se, että koulukyytejä ajava kuljettaja Enosta voi viedä bussin yöksi kotiinsa on etu sekä hänelle itselleen että ympäristölle: kuljettaja pääsee aamulla suoraan ajoreitille ilman että pitää turhaan ajaa päävarikolle.
Ruotsissa testattu toimii
Viime syksynä yhtiö otti merkittävän loikan, kun se hankki kuusi sähköbussia.
Yhdeksän miljoonan euron liikevaihtoon yltävälle yhtiölle yli kolmen miljoonan investointi on historian suurin. Tällä kalustolla aiotaan ajaa vuoteen 2044 asti.
Hietala toteaa, että sähköbussin ja sähköhenkilöauton ostajat ovat samassa tilanteessa: alkuinvestointi on korkea mutta käyttökustannukset matalat.
—Olemme laskeneet, että vaikka tämä on iso pommi alussa, niin ilman suurempia teknisiä suruja se maksaa itsensä takaisin. Siitä syntyy lumipalloefekti: kun saamme tämän rullaamaan, kassaan kertyy säästöjä. Näin voimme ostaa uusia sähköbusseja ja korvata vanhaa dieselkalustoa.
Jotta teknisiä murheita ei tulisi, yhtiö päätti ensimmäisenä suomalaisena toimijana ostaa Euroopassa valmistettuja, Volkswagen-konserniin kuuluvia ja muihin vaihtoehtoihin verrattuna kalliimpia MAN-merkkisiä busseja.
—Näitä on ollut käytössä Ruotsissa useita satoja. Ruotsi on ollut MAN:ille testimarkkina sille, kuinka sähköbussit sopeutuvat kylmään. Tämänkin testauksen avulla arvioimme, että se on meille ylivoimaisesti paras ja huomattavasti laadukkaampi valinta kuin kilpailevat Kiinan autot.
Sukupolvet vaihtuvat – sota varjostaa taas
Kaikki vastuullisuustyö ei kuitenkaan ole itsestään selvää.
Tästä esimerkki on Savo-Karjalan Linjan toiminta Venäjän hyökkäyssodan uhrien auttamisessa Ukrainassa. Yhtiöllä on takanaan jo 13 bussimatkaa paikan päälle.
—Olemme vieneet sinne täydet lastit avustustavaraa ja tuoneet sodan uhreja Suomeen. Olemme lahjoittaneet sinne kolme bussia ja myyneet kolme erittäin pienellä hinnalla.
Tilanne Ukrainassa ja yhtiön toiminta ovat jatkumoa sille, mitä Suomessa tapahtui 1940-luvulla.
—Kun Suomessa sodittiin, meiltä lähti 14 autoa korvauksetta kuljetuskalustoksi. Osa niistä jäi sille tielleen. Vaikka nyt ei Suomessa soditakaan, niin meidän velvollisuutemme on auttaa, kun meillä on siihen mahdollisuus.
***
Katso vinkkejä vastuullisuuteen Vastuullinen yritystoiminta Pohjois-Karjalassa -kehittämisohjelman sivulta (https://me.yrittajat.fi/vastuu-kannattaa/blogi/). Mukana on tietoiskuja mm. viherpesun välttämisestä, henkilöstön hyvinvoinnista ja kestävyysraportoinnista.
———————-
Kirjoittaja:
Heikki Hamunen
Simana Oy