Yritysten tekemät ilmastotoimet nyt pk-yritysbarometrissa 

Oletko jo tutustunut tuoreeseen 2024 vuoden pk-yritysbarometriin, jonka ovat julkaisseet Suomen Yrittäjät, Finnvera ja elinkeinoministeriö?
Tutustu barometriin tästä

Barometrin tulokset tarjoavat kattavan kuvan pienten ja keskisuurten yritysten toiminnasta sekä niiden taloudellisesta toimintaympäristöstä. Barometrissa keskitytään analysoimaan pk-yritysten mm. suhdanneodotuksia, kasvunäkymiä, kehityssuuntia sekä rahoitustilannetta ja ilmastotoimien vaikutuksia yrityksiin.  

Ilmastomuutos, luontokato ja yritysvastuu ovat ansainneet paikkansa tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yrityksillä on merkittävä osa ilmastohaasteiden ratkaisemisessa, niiden rooli uusien vähähiilisten innovaatioiden kehittämisessä on korvaamaton. Lisäksi yritykset ovat keskeisessä asemassa raaka-ainetuotannon kestävien käytäntöjen edistämisessä ja kiertotalouden periaatteiden juurruttamisessa. 

Tulevat muutokset muovaavat väistämättä markkinoita ja vaikuttavat yritysten toimintaan entistä laajemmin. Markkinoiden tuleva kehitys riippuu teknologian edistyksestä sekä kuluttajien ja asiakkaiden vaatimista muutoksista. Suurimmalle osalle yrittäjistä nämä muutokset tulevat olemaan merkittäviä. Joillekin yrityksille muutos tarjoaa paljon hyötyjä ja mahdollisuuksia, kun taas toisille se asettaa uusia haasteita. 

PK barometri ottaakin käsittelyyn ilmastotoimien vaikutukset yrityksiin ja tarkastelee yritysten valmiudet vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Mielenkiintoista on myös, että barometrissa on vertailtavissa keskenään vuosien 2022 ja 2024 kyselyihin vastanneiden yritysten dataa, jolloin voidaan arvioida ilmastoaiheisten kysymysten kehityskulkua yritysten näkökulmasta. 

Pk-yritysbarometrin luvut Pohjois-Karjalasta

Barometrin mukaan 27 % pohjoiskarjalaisista pk-yrityksistä on jo arvioinut liiketoimintansa ilmastovaikutuksia. Tämä prosenttiosuus ylittää hieman koko maan keskiarvon, joka on 22 %. Raportista näkyy, että ilmastovaikutusten huomioon ottaminen on tyypillisempää suuremmissa pk-yrityksissä. 

Ilmastovaikutuksensa kartoittaneista pohjoiskarjalaisista yrityksistä lähes puolet on tarkemmin selvittänyt tai laskenut oman liiketoimintansa hiilijalanjäljen. Tämä osuus on kasvanut lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä viimeisen kahden vuoden aikana, mikä on esimerkillinen saavutus valtakunnallisiin lukuihin verrattuna. 

Lähde

Lisäksi noin kymmenesosa yrityksistä on asettanut itselleen päästövähennys- tai hiilineutraalisuustavoitteita, ja viidennes aikoo tehdä niin lähitulevaisuudessa. Kuitenkin 64 % Pohjois-Karjalan yrityksistä ei ole asettanut eikä näe tarvetta asettaa lähiaikoina päästövähennys- tai hiilineutraalisuustavoitteita. Vaikka tämä prosenttiosuus on suuri, on se silti toiseksi paras tulos valtakunnallisesti ja merkittävästi parantunut kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, jolloin vastaava luku oli vielä 77 % – korkein koko maassa. Tämä kehitys osoittaa, että pohjoiskarjalaiset yritykset ovat yhä tietoisempia ilmastotoimiensa merkityksestä. 

Barometrin mukaan puolet pohjoiskarjalaisista yrityksistä on jo ryhtynyt toimiin vähentämään liiketoimintansa ilmastovaikutuksia. Yleisimpiä näistä toimenpiteistä ovat kierrätyksen lisääminen sekä materiaalien ja energian käytön tehokkuuden parantaminen.

Lähde

Lisäksi 28 prosenttia pk-yrityksistä on valinnut vähäpäästöisiä tai ympäristöystävällisiä ratkaisuja, vaikka taloudellisesti edullisempi, mutta vähemmän kestävä vaihtoehto olisi ollut tarjolla. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa vähäpäästöiset tuotteet, ympäristöystävälliset hankinnat toimitusketjuissa sekä vähäpäästöiset vaihtoehdot liikenteessä ja logistiikassa. Kuluneen vuoden aikana noin viidennes yrityksistä on ottanut käyttöön uusia työskentelytapoja, jotka tukevat päästövähennyksiä, kuten etätyön lisäämisen. https://me.yrittajat.fi/vastuu-kannattaa/henkiloston-hyvinvointi/ 

Vastanneista yrityksistä 58 % kertoo, että motivaatio toteutettuihin ja/tai suunniteltuihin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi perustuu yrityksen arvoihin ja strategisiin linjauksiin. Lisäksi 54 % yrityksistä ilmoittaa, että toimien taustalla on halu lisätä kustannussäästöjä ja tehokkuutta. Alle puolet vastaajista mainitsee, että toimenpiteitä on ajettu eteenpäin erityisesti yrityskuvan kehittämisen näkökulmasta. 

Barometrin loppuosassa pk-yrityksiltä kysyttiin niiden arviota vihreän siirtymän hankkeisiin tarvittavista rahoituksista tai avustuksista vuoden 2024 aikana. Pohjois-Karjalan yrityksistä 14 % arvioi tarvitsevansa tällaista rahoitusta.

Lähde

Huomattavaa kuitenkin on, että 74 % vastaajista ei ole tietoisia heille mahdollisesti saatavilla olevista vihreän siirtymän rahoitusvaihtoehdoista. Tämä korostaa tarvetta lisätä tietoisuutta vihreän siirtymän tukimuodoista. Vastuullinen yritystoiminta Pohjois-Karjalassa -kehittämisohjelma kutsuukin yrityksiä mukaan teemaseminaariin, jossa on mahdollisuus syventää ymmärrystään vastuullisuuden roolista sekä hankinnoissa että rahoituksissa. 

Järjestämme siis teemapäivän: 

Vastuullisuus hankinnoissa ja rahoituksissa – Kuinka varautua muuttuviin vaatimuksiin 10.4.2024
Lue lisää seminaarista tästä

Tämä seminaari on erinomainen tilaisuus paitsi laajentaa tietämystä, myös varautua tulevaisuuden vaatimuksiin, jotka koskevat vastuullisuutta.  

Osallistumalla seminaariin saat kattavan käsityksen yleisistä hankintaohjeistuksista ja tulevaisuuden tuki- ja lainahakemusten vastuullisuusvaatimuksista. Tieto välitetään asiantuntijaluentojen ja konkreettisten case-esimerkkien kautta. 

Luennoitsijoiden joukko koostuu alansa asiantuntijoista, mukaan lukien Pohjois-Karjalan Hankintatoimi, Ilmastokaupunki Joensuu, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Finnvera, ELY-keskus, Nordea ja Business Joensuu. Heidän asiantuntemuksensa tarjoaa osallistujille ainutlaatuisen näkemyksen vastuullisuuden merkityksestä nykypäivän liiketoimintaympäristössä. 

Tervetuloa mukaan laajentamaan näkemyksiänne ja verkostoitumaan muiden alueen yrittäjien kanssa! 

Kirjoittaja:  

Gyöngyi Mátray 
Projektipäällikkö  
Vastuullinen yritystoiminta Pohjois-Karjalassa – kehittämisohjelma