Agenda 2030 on YK:n Kestävän kehityksen globaali toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on varmistaa maapallon ja ihmisten hyvinvointi kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Kaikki maat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet näihin YK:n asettamiin tavoitteisiin.
Yritykset voivat noudattaa kestävän kehityksen tavoitteita (SDG Sustainable Development Goals) ja sitoutua niihin monin tavoin, kuten arvioimalla ja kartoittamalla oman liiketoimintansa vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan, sekä asettamalla tavoitteita oman liiketoimintamallien muuttamiseen. Kestävämmän liiketoiminnan tavoitteet yritys voi integroida strategiaansa ja sitoutua niiden saavuttamiseen.
Organisaatiot, yritykset eri toimijat jotka ennakoivasti keskittyvät SDG Agenda 2030 -tavoitteisiin, vahvistavat todennäköisesti yritysvastuutaan ja avaavat uusia mahdollisuuksia kasvulle ja kehitykselle.
Kestävän kehityksen 17 tavoitetta
Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat yrityksille laajan näkökentän ymmärtää, että erilaisilla liiketoimintamallilla ei tulisi heikentää sosiaalista tai ekologista pääomaa mutta tulisi edistää hyvinvointia maapallon kantokyvyn puitteissa.
Kestävän kehityksen 17 tavoitetta tarjoavat yrityksille runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten elämään, yhteiskuntaan, liiketoiminnan kestävyyteen, riskien hallintaan jne.
Köyhyys voi ilmetä eri tavoin, kuten taloudellisena ja sosiaalisena eriarvoisuutena sekä koulutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien puutteena. Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet taloudellisiin resursseihin ja mahdollisuus peruspalveluihin.
Ruokaturvan saavuttaminen, ravitsemuksen parantaminen sekä kestävän maatalouden edistäminen ovat tämän tavoitteen keskiössä. On nyt aika harkita, miten voimme kasvattaa, jakaa ja kuluttaa ruokaa tavalla, joka ei kuormita ympäristöä ja joka on oikeudenmukaista. Meidän vastuullamme on varmistaa, että kaikki, erityisesti köyhät ja heikommassa asemassa olevat, saavat riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa vuoden ympäri.
Vaikka elinajanodote on monin paikoin noussut, lapsi- ja äitiyskuolleisuus laskenut ja rokotukset ovat osoittaneet tehokkuutensa, meillä on edelleen paljon työtä edessä sairauksien ja muiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden poistamiseksi maailmasta. Tämän tavoitteen keskiössä on taata terveellinen ja hyvinvoiva elämä kaikenikäisille ihmisille.
Tavoitteena on tarjota avointa, tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta sekä elinikäisiä oppimismahdollisuuksia kaikille. Laadukas koulutus parantaa elämänlaatua sekä edistää kestävä kehitystä. Vuoteen 2030 mennessä pyrimme varmistaa, että kaikki saavat ilmaisen, tasa-arvoisen ja laadukkaan perus- ja keskiasteen koulutuksen, joka johtaa olennaisiin ja tehokkaisiin oppimistuloksiin.
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten sekä tyttöjen aseman vahvistaminen yhteiskunnassa ovat olennaisia tavoitteita. Sukupuolten tasa-arvo ei ole vain perusoikeus, vaan se muodostaa myös välttämättömän perustan rauhalliselle, vauraalle ja kestävälle maailmalle. Siksi meidän on lopetettava kaikenlainen syrjintä naisia ja tyttöjä kohtaan kaikkialla.
Veden puute, veden huono laatu sekä riittämättömät sanitaatiomahdollisuudet heikentävät ruokaturvaa, ihmisten toimeentuloa sekä koulutusmahdollisuuksia. Turvallinen ja edullinen vesi on kaikkien oikeus. Vedensaannin ja sen kestävän käytön varmistaminen, sekä riittävän sanitaation takaaminen kaikille on turvattava.
Tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta maailmanlaajuisessa energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Kestävä energia tarjoaa merkittävän vaihtoehdon, joka voi muuttaa talouksia, elämänlaatua ja planeettamme tilaa. Edullisten, luotettavien, kestävien ja uudenaikaisten energiamuotojen tuominen kaikkien ulottuville on tärkeää.
Talouskasvun, tuottavuuden, täystyöllisyyden ja hyvien työolojen edistäminen. Kestävä talouskasvu edellyttää, että yhteiskunnat luovat edellytykset laadukkaalle työlle, joka luo talouskasvua, mutta ei vahingoita ympäristöä. Täysi ja tuottava työllisyys ja ihmisarvoinen työ kuuluu kaikille, mukaan lukien nuorille ja vammaisille.
Alueellinen ja rajat ylittävä infrastruktuuri edistää myös taloudellista kehitystä ja ihmisten hyvinvointia. Kestävän infrastruktuurin ja teollisuuden rakentaminen sekä innovaatioiden edistäminen ja kehittäminen tukevat kaikkien yhteiskuntien kestävää kehitystä ja elintasoa. Alueellinen ja rajat ylittävä infrastruktuuri tukee myös taloudellista kehitystä sekä ihmisten hyvinvointia.
Universaalien käytäntöjen kehittäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ottaen erityisesti huomioon vähäosaisimmat ja marginaalisimmat ihmiset ovat tämän tavoitteen päämäärä. Eriarvoisuus voi ilmetä monin tavoin, esimerkiksi erilaisten koulutusmahdollisuuksien kautta.
Kaupungistuminen on kasvava trendi koko maailmassa, sillä tällä hetkellä yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja vuoteen 2050 mennessä osuuden odotetaan nousevan 70 prosenttiin. Jokaiselle kuuluu riittävä, turvallinen ja edullinen asunto sekä peruspalvelut. Tavoitteena on luoda turvallisia ja kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä.
Vastuullinen kuluttaminen merkitsee kestävien kulutustapojen ja tuotantomenetelmien edistämistä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuluttajien, valmistajien, tutkijoiden, päättäjien, median, järjestöjen ja yritysten välillä sekä tiedonjakamista. Kestävää kulutusta ja tuotantoa pannaan täytäntöön kaikissa maissa kehitystasot ja valmiudet huomioiden.
Suuri osa lisääntyneistä ilmakehän kasvihuonekaasupäästöistä tulee käyttämistämme fossiilisista energianlähteistä. Maapallon lämpötila voi nousta seurauksena päästöjen lisääntymiselle. Lämpötilan nousulla on vakavia seurauksia muun muassa ekosysteemeille, ihmisten turvallisuudelle, ruoan tuotannolle sekä terveydelle. Ilmastotavoite tukee köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä.
Merten ja niiden tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen ja kestävän käytön edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita. On välttämätöntä vähentää merien saastumista merkittävästi sekä suojella merten ja rannikkoalueiden ekosysteemejä. Lisäksi on kiireellisesti puututtava liikakalastuksen aiheuttamiin uhkiin ja edistettävä maailmanlaajuisia toimia uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi.
Biologinen monimuotoisuus muodostaa välttämättömän perustan maapallon ekosysteemeille ja on olennainen tekijä nykyisen ja tulevan hyvinvoinnin turvaamisessa. Pitkäjänteinen ja kestävä luonnonvarojen käyttö on avainasemassa pyrittäessä poistamaan köyhyys pysyvästi. Tämä edellyttää maan ekosysteemien suojelua ja ennallistamista sekä niiden kestävän käytön edistämistä.
Kestävän kehityksen edistämiseksi pyritään rakentamaan rauhanomaisia ja kaikille avoimia yhteiskuntia. Rauhaa ei voida saavuttaa, jos yhteiskunnissa vallitsee väkivalta ja konfliktit. Tämä edellyttää oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamista, toimivaa julkishallintoa ja vastuullisia instituutioita sekä avoimuutta kaikille kansalaisille.
Tuen tarjoaminen kestävän kehityksen edistämiseen ja globaalin kumppanuuden elvyttäminen ovat tärkeitä. Yhdessä hallitusten, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, YK-järjestelmän ja muiden sidosryhmien kanssa voimme saavuttaa Agenda 2030 -toimintasuunnitelman asettamat tavoitteet.
Kestävän kehityksen ala-tavoitteet
YK-liiton sivuilta löytyy 17 SDG päätavoitteiden lisäksi 169 alatavoitetta. Päätavoitteiden alatavoitteet avaavat yrityksille lisää näkökulmia oman toimintansa arviointiin. Tavoitteiden avulla yritykset voivat tarkemmin tunnistaa alueet, joilla voivat vaikuttaa, kehittää, tukea, sitoutua, varmistaa, parantaa tai laajentaa toimintaansa.
Katso kaikki 169 alatavoitetta tästä
Kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden ydin on varmistaa, että tulevaisuuden sukupolvilla on samat mahdollisuudet elää maapallolla kuin nykyihmiskunnalla.
Suomen YK-Liitto julkaisi Kestävän kehityksen tavoitteet tiivistettynä korttien muodossa, jossa jokainen kortti esittelee lyhyesti yhden tavoitteen.
Katso ja lataa kestävä kehityksen tavoitekortit tästä
Kirjoittaja:
Gyöngyi Mátray
Projektipäällikkö
Vastuullinen yritystoiminta Pohjois-Karjalassa – kehittämisohjelma