Professori: ”Mikropizza on Prisman elintarvikkeista vastuullisin”

Strategisen markkinoinnin ja johtamisen professori Petri Parvinen tuulettaa käsityksiä vastuullisuudesta.

Hän esimerkiksi sanoo, että Prisman elintarvikehyllyllä kaikkein vastuullisin on kansallinen klassikko, mikropizza.

”Siinä käytetään muun elintarviketuotannon sivuvirtaraaka-aineita. Se tehdään valtavalla sarjatuotannolla ja jaellaan hyvin tehokkaasti litteissä paketeissa. Sitä ei välttämättä tarvitse edes lämmittää – sen kuin heittää suuhun ja vetää vettä päälle”, Parvinen lataa.

Miehen puheissa korostuvat tuotantotalouden opit.

”Mikopizza on kaikilla teollisuustaloudellisilla mittareilla ihan ylivoimainen.”

Vastuullisuus on fyrkkaa

Helsingin yliopiston professori tiedostaa, että muitakin näkökulmia on.

”Minä edustan kovempaa linjaa siinä, miten vastuullisuudesta tehdään kilpailuetu sekä myyntivaltti ja miten siitä tehdään fyrkkaa.”

Parvinen on saanut tästä myös rapaa niskaansa. Yhteiskuntavastuujohtajat voivat sanoa, että tällainen sotkee oikeaa vastuullisuustyötä.

”On ihmisiä, joiden mielestä vastuullisuus on pyhä, ei liiketoimintaan liittyvä aihe. Minä toivon, että yritykset saavat vastuullisuudesta myös nostetta, jolla se käännetään käytännön bisnekseksi.”

Iske luvut pöytään

Parvinen konkretisoi asiaa yritystarinoilla, joita hän on ollut luomassa yhtiöiden hallituksessa.

Ensin hän kertoo, kuinka jätteiden syväkeräysjärjestelmiin erikoistuneen suomalaisen Molok Oy:n toiminta kasvoi tehokkuutta korostavien vastuullisuusargumenttien avulla.

Kaikki lähti kotiläksyjen tekemisestä.

”Osoitimme laskelmilla, että Molok-järjestelmällä on aivan ylivoimainen tehokkuus muihin verrattuna. Sitten lähdimme kuntapäättäjille kertomaan, että voitte saada samaan aikaan sekä tehokkaimman että ympäristöystävällisemmän kokonaisratkaisun.”

Laskelmien ja käytännön kokemusten kautta asiakkaat pystyivät osoittamaan edelleen omille asiakkailleen, kuinka paljon vähemmän palvelu vaatii kuljetuksia ja kuinka paljon pienempi sen hiilijalanjälki on verrattuna muihin vaihtoehtoihin.

”Maailman yksinkertaisin juttu. Se, että palvelu on tehokas. Keskityimme tähän ja pystyimme myymään tuotetta ympäri Eurooppaa ja myös Afrikassa.”

Yksinkertaista, mutta ei niin yleistä, Parvinen sanoo.

”Enpä ole ihan kamalasti nähnyt yrityksiä, joissa kestävyysasiat osataan muuttaa koviksi, yksinkertaisiksi numeroiksi kuten kateprosenteiksi tai läpimeno- ja jonotusajoiksi.”

Parempi broileri, parempi mieli

Toinen esimerkki tulee Kotipizza-ketjusta, joka halusi korvata ulkomaisen broilerin kotimaisella.

Suomalainen liha oli selvästi kalliimpaa, mutta päätös sen puolesta kuitenkin tehtiin.

Kotipizzan broilerituotteiden kysyntä kasvoi markkinoinnin avulla. Mutta konkreettisista vastuullisvalinnoista kertyi muutakin hyötyä, kun asiaa perattiin.

”Tuloksena oli selkeää hyötyä pörssikurssissa ja selvästi pienempi vaihtuvuus ketjun yrittäjäkunnassa. Saimme osaamista julkisuudessa toimimisesta viherpesusyytösten maailmassa.”

Yhtiö neuvotteli kuljetuksiin uudet mallit, joiden avulla lihalähetykset tulivat ulkomaan broileria pienempinä erinä.

”Saimme hävikkiä paljon pienemmäksi, liha oli tuoretta, eikä sitä tarvinnut seisottaa keittiössä”, Parvinen listaa asioita, joista kaikki hyötyivät.

Professori sanoo, että hän ei ole turhan viherhaihattelun ystävä. Mutta vastuullinen oikein tekeminen on merkityksellistä.

”Kun asiat saadaan kondikseen, niistä jää sekä yritykselle viivan alle että tulee kaikille parempi mieli ja tulevaisuus.”

—-

Petri Parvinen piti puheenvuoron Vastuullinen yritystoiminta Pohjois-Karjalassa -hankkeen ja WiNK – Töihin Pohjois-Karjalaan -hankkeen järjestämässä Hankefestari-tapahtumassa Joensuussa 14.4.2026.

Kirjoittanut:
Heikki Hamunen
Simana Oy