Kestävän kehityksen tavoitteista eli Agenda 2030:sta sovittiin YK:n jäsenmaiden toimesta syyskuussa 2015 pidettävässä huippukokouksessa New Yorkissa. Päivämäärä 25.9.2025 muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden määräajasta on jäljellä viisi vuotta. Se, miten yritykset ottavat vastuullisuuden haltuun nyt, näkyy suoraan kilpailukyvyssä, rahoituksen saatavuudessa, työntekijävetovoimassa sekä julkisten ja yksityisten hankintojen menestyksessä.

Kymmenessä vuodessa kehitys on edennyt ja EU-tason sääntely on vauhdittanut muutosta: vastuullisuusraportointivaatimuksen piiriin kuuluvat nyt suuret yritykset (yli 1000 työntekijää), yritysten arvoketjuihin kohdistuu huolellisuusvelvoitteita ja kuluttajansuojaa on tiukennettu viherpesun ehkäisemiseksi. Markkina siirtyy kohti läpinäkyvää, tietoon perustuvaa ja luonnon kantokyvyn rajoja kunnioittavaa taloutta.

Samalla tutkimusnäyttö luonnon kantokyvyn rajoista on entistä selkeämpi. Planetaaristen rajojen tutkimuksen mukaan yhdeksästä rajasta kuusi on jo ylitetty, mikä kasvattaa suurten ja peruuttamattomien muutosten riskiä. Kyse on myös talousriskistä: jos ekosysteemit heikkenevät, raaka-aineiden saatavuus, hinnoittelu ja toimitusvarmuus heikkenevät. Kestävä talous syntyy luonnon kantokykyä kunnioittamalla; ilman sitä talousnäkymä kuihtuu.

Agenda 2030 hyväksyttiin 25.9.2015. Sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG:t) tarjoavat yhteisen kielen, jolla yritykset, kunnat ja järjestöt kuvaavat vaikutuksiaan. Pohjois-Karjalassa tämä tarkoittaa muun muassa resurssiviisasta tuotantoa (SDG 12), ilmastotekojen toteuttamista (SDG 13), vastuullisia työpaikkoja (SDG 8), kestävää teollisuutta ja innovaatioita (SDG 9) sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamista (SDG 15). SDG-kehikko toimii kansainvälisesti: siihen viittaaminen on ymmärrettävää, vertailtavaa ja luotettavaa.

Miksi tämä on tärkeää juuri nyt?

1. Markkina muuttuu: vastuullisuus on hankintojen valintakriteeri, ei enää ihan kiva lisä.
2. Rahoitus muuttuu: pankit ja sijoittajat hinnoittelevat kestävyysriskit – parempi data tarkoittaa usein edullisempaa rahoitusta.
3. Työmarkkina muuttuu: osaajat valitsevat työnantajia arvojen, turvallisuuden ja kehittymisen perusteella.
4. Sääntely muuttuu: aikatauluja on paikoin kevennetty, mutta suunta on selvä – läpinäkyvyys, data ja todellinen vaikuttavuus.

Talous ei voi kasvaa, jos luonto köyhtyy

Ilmastoriskit, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja vesivarojen niukkeneminen ovat reaalitalouden kysymyksiä. IPCC on hallitustenvälinen ilmastopaneeli, joka laatii tieteellisiä arviointiraportteja ilmastonmuutoksen etenemisestä, sen synteesiraportti osoittaa, että mitä pidempään päästövähennyksiä ja sopeutumista viivytetään, sitä kalliimmiksi riskit käyvät ja sitä vaikeampi on turvata toimitusvarmuus ja infrastruktuurin kestävyys. Planetaaristen rajojen tutkimukset muistuttavat, että emme voi ohittaa luonnon perusrajoja – tarvitsemme luonnon pääomaa myös digitaalisessa taloudessa. Siksi kestävyys ei ole talouskasvun vastakohta, vaan sen edellytys.

Yhteenveto

Vuosi 2025 on oikea hetki kääntää vastuullisuus strategiseksi kilpailukyvyksi. Agenda 2030:n kello käy, EU-sääntely täsmentyy ja markkina sekä rahoitus vaativat luotettavaa dataa. Talouden kasvu tarvitsee luonnon hyvinvointia – ja kestävästi toimiva yritys rakentaa kasvunsa tälle perustalle. 

Muistathan, että 25.9.2025 vietetään kestävän kehityksen liputuspäivää (SDG Flag Day) Agenda 2030:n kunniaksi – lisätietoja YK-liiton sivulla. https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys/kestavan-kehityksen-lippupaiva-sdg-flag-day

Kirjoittaja: 

Gyöngyi Mátray 
Projektipäällikkö 
Vastuullinen yritystoiminta Pohjois-Karjalassa – kehittämisohjelma