Yritykset tekevät jo ilmastotyötä, mutta sopeutuminen on uutta

Pohjois-Karjalassa toteutettu yrityskysely osoittaa, että alueen yritykset tekevät jo monin tavoin ilmastonmuutoksen hillintää, mutta varsinainen sopeutuminen on vasta alkamassa. Kyselyn toteutti Navigatio Oy, ja siihen vastasi 25 yritystä eri toimialoilta. Koska vastaajamäärä on suhteellisen pieni, yleistyksiä koko Pohjois-Karjalaan ole mahdollista tehdä. Suurin osa vastaajista oli pieniä, alle kymmenen hengen yrityksiä, jotka muodostavat maakunnan elinkeinoelämän perustan.

Kyselyyn vastanneet yritykset tunnistavat ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä yhä laajemmin. Useimmat mainitsivat asiakkaiden ja markkinoiden muutokset, kiristyvän lainsäädännön sekä sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt ja tulvat. Nämä tekijät koetaan todellisiksi liiketoiminnan haasteiksi, mutta vain noin viidennes yrityksistä on laatinut erillisen suunnitelman ilmastoriskien hallintaan.

Hillintätoimia tehdään jo

Vaikka sopeutumisen suunnitelmat puuttuvat, hillintätoimia tehdään jo laajasti. Monet vastanneet yritykset ovat parantaneet energiatehokkuuttaan, siirtyneet uusiutuvan energian käyttöön ja kehittäneet henkilöstön osaamista ilmastoasioissa. Nämä toimet vähentävät päästöjä ja säästävät kustannuksia, ja samalla ne rakentavat pohjaa tulevaisuuden sopeutumiskyvylle. Yritykset ovat jo monin tavoin mukana ratkaisemassa ilmastokysymyksiä, mutta toimet keskittyvät vielä pääasiassa päästöjen vähentämiseen, eivät sopeutumiseen.

Varsinaiset sopeutumistoimet, kuten toimitusketjujen joustavuuden vahvistaminen, varautuminen sään ääri-ilmiöihin tai rakennusten tekniset parannukset ovat vielä harvinaisia. Moni yritys kertoo, ettei ilmastonmuutos ole toistaiseksi vaikuttanut toimintaan merkittävästi. Osa kuitenkin mainitsi konkreettisia haasteita, kuten myrskyjen ja tykkylumien aiheuttamia ongelmia, sähkön hinnan vaihteluita sekä kiinteistöjen lämpöolosuhteiden hallinnan vaikeuksia. Nämä esimerkit osoittavat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt, mutta usein arkisina, hallittavina ilmiöinä, eivät kriiseinä.

Tietoa sopeutumisesta tarvitaan

Kyselyn perusteella yritykset kaipaavat lisää tietoa ja tukea sopeutumisen tueksi. Erityisesti toivottiin käytännönläheistä neuvontaa, esimerkkejä ja rahoitusmahdollisuuksia. Moni vastaaja toivoi, että yhteiskunta tarjoaisi vahvempaa ohjausta ja kannustimia, jotta sopeutuminen etenisi samoin kuin hillintätoimet ovat edenneet viime vuosina.

Tulevaisuus nähdään osin epävarmana, mutta ei synkkänä. Suurin osa yrityksistä arvioi, että toimintaympäristö ei muutu merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana, mutta osa näkee ilmastonmuutoksessa myös uusia mahdollisuuksia. Uudet teknologiat, ympäristöystävälliset palvelut ja asiakkaiden kasvava ympäristötietoisuus voivat avata markkinoita myös pohjoiskarjalaisille toimijoille.

Kyselyn tulokset vihjaavat, että Pohjois-Karjalan yrityksillä on jo vankka pohja ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja seuraava askel on siirtyä järjestelmälliseen sopeutumiseen. Kun tieto, tuki ja esimerkit lisääntyvät, yhä useampi yritys pystyy ennakoimaan muutoksia ja varautumaan niihin osana normaalia liiketoimintaa. Näin ilmastotyö vahvistuu osaksi yritysten jatkuvaa kehittämistä ja riskienhallintaa.

Tuodaan ilmastoteot näkyviin

Monet pohjoiskarjalaiset yritykset tekevät jo ilmastotyötä, joka ansaitsee tulla esille. Nyt siihen on tarjolla uusi alusta: Ilmastopolku-verkkosivuston, joka kokoaa yhteen maakunnan ilmastotavoitteet, niiden etenemisen ja käytännön esimerkkejä yrityksiltä ja muilta toimijoilta.

Haemme mukaan yrityksiä, jotka haluavat kertoa teoistaan vastuullisuuden ja ilmastokestävyyden edistämiseksi, olipa kyse energiatehokkuudesta, uusiutuvan energian hyödyntämisestä, vähähiilisistä tuotteista ja palveluista, kiertotaloudesta tai luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta. Yritykset saavat näkyvyyttä sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja hankkeen viestinnässä.

Yritystarinat toteutetaan lyhyen haastattelun ja kuvan pohjalta. Riittää, että ilmoitat kiinnostuksesi alla olevasta linkistä, jonka jälkeen sovitaan lyhyt juttutuokio ja laaditaan teksti.

Ilmastopolku on rakennettu Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hankkeessa, jota rahoitetaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Ilmastopolku

Webropol-lomake

Kirjoittaja:
Eetu Ahlberg
Projektipäällikkö
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto