Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, mutta onko meillä hyvinvoivat ihmiset? Meillä enemmänkin keskustellaan sairastavuudesta kuin toteutetaan rohkeasti ehkäisevää terveydenhuoltoa. Ja jos sairastuu, lääkärin vastaanotolle ei pääse ajoissa.

Uusien hyvinvointialueiden tulisi panostaa oman toimintansa tehostamiseen sekä arvioida oman palvelutuotantonsa kustannuksia ja laatua. Sen sijaan ne vaativat jo käynnistysvaiheessa lisärahoitusta valtiolta.

Tavoitteemme on hyvin yksinkertainen. Tehdään yhdessä suomalaisille maailman parhaat hyvinvointipalvelut. Yritykset tarjoavat lisää resursseja ja osaamista suomalaiseen terveydenhuoltoon. Tarjoamme uutta teknologiaa, joka samalla mahdollistaa enemmän aikaa asiakastyöhön. Tarjoamme nopeaa hoitoon pääsyä. Tarjoamme yhteistyötä myös ennakoivaan terveydenhuoltoon sekä terveyden edistämisen palveluihin. Vain terveenä on mukava yrittää ja rakentaa suomalaista yhteiskuntaa.

Yrittäjien ratkaisut toimivaan soteen

• Hyvinvointialueen on hankittava laajasti palveluita alan yrityksiltä. Tässä keinoja ovat ostopalvelut, palvelusetelit ja kumppanuudet.
• Ostopalvelut pitää jakaa tarkoituksenmukaisiin osiin, jotta myös pienemmät sote-yrittäjät voivat jättää niihin tarjouksen.
• Palvelusetelin arvo on määriteltävä sellaiseksi, että se mahdollistaa käyttäjälleen palvelun saamisen julkisen sektorin asiakasmaksulla.
• Hyvinvointialueille on säädettävä velvollisuus laskea julkisesti omistetun tuotannon yksikkökustannukset ja julkistaa ne.
• Muutosesitys koskien lakia rajat ylittävästä terveydenhuollosta saatetaan voimaan viivyttelemättä.
• Hallitus säilyttää Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen Kelassa. Lisäksi selvitetään, onko kuntoutuksen nykyiselle 65 vuoden yläikärajalle enää perusteita, koska työurien pidentyessä kuntoutus nousee entistä merkittävämpään rooliin.
• Hoitoon pääsyn velvoittavia määräaikoja lyhennetään puolittamalla ne nykyisistä, jotta sairaudet eivät pääsisi pahenemaan ja paras hoitovaste toteutuisi.